Kevät on siementoimitusten vilkkainta aikaa –maksujärjestelyt yleistyneet

Pohjois-Savon Siilinjärven Kasurilan kylässä sijaitseva Hussolan tila on ollut saman suvun hallinnassa 1900-luvun alusta lähtien.

Sertifioitujen viljelykasviensiementen viljely alkoi 1970-luvulla ja siemenpakkaamo toiminta käynnistyi 1980-luvulla. Tilan nykyisen isännän Tuomo Seppälän isä Antti Seppälä on Peltosiemen ry:n perustajajäsen.

Hussolan nykyiset viljelijät Tuomo ja Johanna Seppälä viljelevät viljakasvien ja vuoroviljelyyn sopivien kasvien lisäksi nurmisiemeniä.

Kevät on siementoimitusten sesonkiaikaa.

”Toimitusten aikaistaminen on ollut toiveena, mutta edelleenkin siementoimitukset käynnistyvät toden teolla vasta talvilomien jälkeen ja maalis- ja huhtikuu on vilkkainta aikaa,” Tuomo Seppälä kertoo.

Siementilausten viivästymisen taustalla on usein maatilojen kiristynyt maksutilanne ja viljelijät miettivät pidempään mitä kannattaa kylvää.

”Maksuaikoja jatketaan tarpeen mukaan ja viljelijät ovat yleensä huolehtineet tunnollisesti maksut sovitun mukaisesti”, Johanna Seppälä kiittelee.

Peltosiemen-ketjuun kuuluvalla tilalla on neljä sopimusviljelijää ja nurmisiementen vuosittainen viljelyala on 100–150 hehtaaria. Jakokuormien saanti eri lajikkeita viljeleville tiloille viivästyttää toimituksia kevään korvalle. Suurin osa nurmisiemenseoksissa käytetyistä lajeista ja lajikkeista on kotimaisia.

Ne siemenet, joita ei viljellä Suomessa, tulevat Peltosiemen ketjun yhteishankintoina ulkomailta.

”Nuutti timotei ja Inkeri nurminata ovat kysytyimmät lajikkeet.”

Säkkeihin kiinnitetystä vakuuslapusta tulee ilmetä siemenen lajike, siemenluokka, viljelyvuosi, itävyys ja kauppaerän tunnus. Kuva: Ilpo Paananen

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lisäksi siemeniä toimitetaan eri puolille Suomea. Koko tilan liikevaihdosta siementuotannon osuus on noin 80 prosenttia, josta noin 30-40 prosenttia tulee nurmikasvien siementuotannosta.

Viime kesän nurmisiemensatoa Tuomo Seppälä kuvaa nurminataa lukuun ottamatta hyväksi. Nurminadan heikon sadon syynä oli liiasta kuivuudesta johtunut ruiskutuksen epäonnistuminen. Myös maalajilla oli sadon kannalta iso merkitys.

”Hehtaarisatotasot ovat laskeneet jo pidemmän ajan. Aiemmin timotein hehtaarisadot olivat parhaillaan jopa tuhannen kilon luokkaa. Nyt 800 kilon hehtaarisatoa voi pitää hyvänä.”

Nurminadan hehtaarisadot vaihtelevat 200–800 kilon välillä. Seppälän mukaan nurmisiementen satomäärien alenemiseen osasyynä on rehuntuotoskyvyn korostuminen jalostuksessa.

Nurmisiementen kuutiopaino on viljanjyviä korkeampi ja se vähentää kuljetuksissa tarvittavaa tilaa. Kuva: Ilpo Paananen

Nurmisiemenseoksista noin 20 prosenttia toimitetaan tilakohtaisina tilausseoksina. Valion maidon hinnoittelu on lisännyt hiilensidontaseosten kysyntää.

”Maidontuottajat joutuvat usein tekemään kompromisseja hiilensidonnan ja maidontuotannon välillä. Osalle heistä D-arvo on ratkaisevin tekijä ja he suosivat matalajuurista timoteitä”, Seppälä arvioi.

Nurmirehuseoksissa käytetty syväjuurinen apila vaikeuttaa rikkakasvien torjuntaa. Syväjuurinen ruokonata vaikuttaa usein rehun D-arvoon ja maittavuuteen heikentävästi, etenkin jos se pääsee liian vanhaksi.

Siementuotannon tavoitteena on puhtaan, vähän rikkakasveja ja vieraita viljakasveja sisältävän sadon tuottaminen. Kenttätarkastuskäytännöt ovat Seppälän mukaan järkevöityneet 2000-luvulla.

Huolelliset tarkastukset ovat myös siementuottajan etu.

”Kuljemme itsekin kasvustot läpi ja pyrimme mahdollisimman puhtaisiin kasvustoihin vähentääksemme lajittelutappioita.”

Siementen raakaerät puhdistetaan ja kunnostetaan tilapakkaamossa. Nurmisiementen pakkauskoot vaihtelevat 20 kilon säkeistä 600 kilon suursäkkeihin.

Sertifioitujen siementen tuotantoa ohjataan lainsäädännöllä. Säkkiin kiinnitetystä vakuuslapusta tulee ilmetä siemenen lajike, siemenluokka, viljelyvuosi, itävyys ja kauppaerän tunnus.

Jalostettujen lajikesukupolvien määrä on rajattu siemenkannan taantumisen ehkäisemiseksi.

Sallittujen sukupolvien määrän täytyttyä siemenviljelijä ei voi enää käyttää sitä siementuotantoon eikä markkinoida.

Peltosiemen-ketjuun kuulumisen merkittävimpinä etuina Seppälät näkevät yhteismarkkinoinnin, yhteishankinnat sekä lajikevaihdot ja pakkaamojen yhteistyön hyödyntämisen.