Karjatiloilla jo 400 pälvisilsatartuntaa – sonnihuutokaupat toteutumassa silti
Tautia on jo 400 tilalla Suomessa, niin liha- kuin lypsykarjoissakin.
Eläintautien ehkäisemiseksi hygieniasta huolehtiminen on ensiarvoista. Arkistokuva. Kuvituskuva. Kuva: Pentti VänskäSekä Atria että HK Foods kertovat sonnihuutokauppasivustoillaan, että niiden puhdasrotukasvattamoissa on havaittu pälvisilsaa.
”Tällä tietoa sonnihuutokauppa järjestetään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Siitossonnikasvattamossa kaikki sonnit on rokotettu ja niiden myynnissä noudatetaan ETT:n ohjeita”, kerrotaan Atrian alkutuotannosta.
Myös HK Foodsin sonnihuutokauppa on toteutumassa ja yhtiö kertoo sivustollaan, että Eläinten terveys ETT ry on antanut luvan sonnien myynnille tietyin ehdoin.
”Kasvattamon sonnit ovat rokotettuja ja mikäli sonneissa ilmenisi oireita myyntihetkellä, sonneja ei tultaisi myymään, avaa HK Foodsin naudan hankinta- ja kehityspäällikkö Sami-Jussi Talpila.
”Noudatamme ETT ry:n antamia erityisohjeita riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi. Ohjeet koskevat sekä myyjä- että ostajatiloja. Jos karjassa ei esiinny pälvisilsaan viittaavia oireita, on siitossonnien myynti puhdasrotukasvattamosta mahdollista”, hän lisää.
”ETT ei myönnä tai kiellä lupia yksittäisiin myyntitapahtumiin. ETT:n tehtävänä on laatia elinkeinolle ohjeita tautiriskien hallintaan”, tarkentaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ina Toppari.
Elinkeinon ohjeistus pyritään aina laatimaan siten, että elinkeinon toiminta ei vaarannu myöskään ostajatiloilla.
”Kasvattamoissa on toimittu ETT:n ohjeistuksen mukaisesti ja tartunnoista tiedotettu asianmukaisesti myös ostajatiloja. Pälvisilsasta ei ole elintarvikevälitteistä vaaraa”, kommentoi Toppari sonnikasvattamoiden tilannetta.
ETT:n ohjeessa kehotetaan hankkimaan eläimiä ensisijaisesti tiloilta, joilla pälvisilsaa ei ole todettu.
”Samalla on kuitenkin todettava, että mikään eläinkauppa ei ole täysin riskitöntä.”
”Eläin voi näyttää täysin terveeltä ostohetkellä, mutta ostaja ei voi luottaa sen olevan varmasti terve.”
Uusia pälvisilsatartuntoja on viime aikoina todettu koko maassa selvästi aiempaa enemmän. Tauti on levinnyt pääasiassa tiloilta, joilla tartuntaa ei ole havaittu myyntihetkellä eikä sitä ennen.
Terveystodistukset eivät ole täysin estäneet tartunnan leviämistä. Erityisesti jalostuseläinkaupassa riski on nyt aiempaa suurempi.
”Pälvisilsaa on noin 400 karjassa, sekä liha- että lypsykarjoissa”, Toppari kertoo.
Haasteena on se, että taudin oireet tulevat usein näkyviin vasta useiden kuukausien kuluttua tartunnan mukanaan tuovan eläimen ostamisesta. Emotiloilla oireita havaitaan usein vasta laidunkauden jälkeen.
”Eläin voi näyttää täysin terveeltä ostohetkellä, mutta ostaja ei voi luottaa sen olevan varmasti terve.”
Tartunnat saadaan pääosin piilevinä. Jos tartunta on levinnyt myytävien eläinten mukana, tartuntaa kantavat eläimet on yleensä myyty ennen kuin tartunta on ollut havaittavissa myyjätilalla.
Eläinten kauppaa on käytävä tautitilanteesta huolimatta.
”Ostajan täytyy tehdä ennakoivia toimenpiteitä taudin ehkäisemiseksi myös itse.”
Tällainen toimenpide on oman karjan rokottaminen.
”Monet rokottavat karjojaan jo nyt, hyvissä ajoin ennen ostoeläinten tuloa”, Toppari sanoo.
Hänen mukaansa ostettu sonni kannattaa päästää tekemisiin vain yhden astutusryhmän kanssa, joka on rokotettu kahdesti pälvisilsaa vastaan. Yhteydet muuhun karjaan estetään laidunkauden loppuun asti.
”Laidunkuljetuksissa käytettävä kalusto ja käsittelyhäkki kannattaa desinfioida eri eläinryhmien kuljetusten välillä”, Toppari muistuttaa.
Ostetut eläimet kannattaa pestä tai käsitellä pälvisilsaan tehoavalla aineella, esimerkiksi reppuruiskulla. Ostokaranteenikäytäntöjä on syytä ottaa laajemmin käyttöön.
Eläinten terveys ETT ry on saamassa merkittävän budjetin pälvisilsan torjumiseksi. Käytännössä rahoitus kohdennetaan suurelta osin rokotuskustannusten korvaamiseen. Lisäksi neuvontaresurssien vahvistamisesta on keskusteltu.
”Maaliskuisessa vuosikokouksessamme budjettimme vahvistetaan ja pääsemme suunnittelemaan, kuinka kohdennamme rokotussubventiot tasapuolisesti eri toimijoiden kesken”, Ina Toppari kertoo.
Taudin etenemistä on pyritty hillitsemään ohjaamalla eläinliikennettä siten, että pälvisilsatilalta tulevat vasikat ohjataan kasvatukseen tilalle, jolla tautia tiedetään esiintyneen.
”Kun vastaavaa ohjausta tehdään samaan aikaan myös mykoplasman torjumiseksi, kuljetussuunnittelu on varsin monimutkaista.”
Eläintaudeilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia tuotantoon ja eläintautivakuutuksia on tarjolla vain rajallisesti.
”Jokainen tila vastaa omista päätöksistään, omasta riskinotostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista. ETT ei toimi luvanantajana eikä siirrä vastuuta keneltäkään. Vastuista sovitaan aina kaupankäyntiosapuolten kesken”, Ina Toppari muistuttaa.
MT tiedusteli Atrialta ja HK:lta tarjoavatko ne jonkinlaista turvaa tiloille, jotka ostavat eläimiä käsillä olevassa tautitilanteessa sonnihuutokaupoista.
”ETT:n ohjeiden mukaan eläimiä huutokaupasta ostavat tilat ovat ETT:n tuen piirissä ETT:n pälvisilsaohjeistuksen mukaisesti”, vastattiin Atrialta.
Myöskään HK Foodsilla ei ollut tarjota omia tukitoimia eläimiä ostaville tiloille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
