Peltipoliisi valvoo valtaväylillä

Kamerat yritetään sijoittaa sellaisiin paikkoihin, että ne lisäävät parhaiten liikenneturvallisuutta.

Kameravalvontaan siirtymisen jälkeen valtateiden keskinopeudet ovat laskeneet. Näin siitä huolimatta, että suurin osa kameratolpista seisoo tyhjänä.

Tolppiin vaihdettavia kameroita on käytössä 90. Pelotusvaikutus perustuu siihen, ettei kuski voi tietää, missä tolpassa kamera kulloinkin on.

”Liikenteen keskinopeuksien lasku valtaväylillä on varmasti ainakin osin kameravalvonnan ansiota. Toisaalta siihen vaikuttaa myös liikennemäärien kasvu. Kun tie on tukossa, kaahailuun ei ole mahdollisuutta”, pohtii ylikonstaapeli Teemu Äikäs Liikkuvasta poliisista.

Äikäs muistuttaa, että ajotapaan, ajoneuvon kuntoon ja rattijuoppoihin voi puuttua vain perinteisellä liikennevalvonnalla.

Myös sen painopiste on vilkkaimmilla pääväylillä. Siinä sivussa poliisit yrittävät ehtiä valvoa myös maaseudun hiljaisempien teiden liikennettä.

Kameratolppien toimivuudesta kertoo niiden väläysten perusteella kirjoittamien sakkojen määrä. Ne ovat tuoneet valtion kassaan 20 miljoonan euron luokkaa olevat sakkotulot.

Viime vuonna automaattivalvonta poiki noin 190 000 rikesakkoa ja yli 12 000 rangaistusvaatimusta.

Valtio on lisäämässä kameravalvontaa. Vuoteen 2015 mennessä kameravalvottua tieverkostoa on tarkoitus kasvattaa noin 1 000 kilometrillä.