

”20–30 prosentissa meille lähetetyissä esinäytteistä on tänä vuonna ollut homeita yli elintarvikkeille asetetun raja-arvon. Eli jo siinä tapahtuu aika suuri karsinta”, kertoo hankintapäällikkö Minna Oravuo elintarvikeviljaa ostavasta Raisio-konsernista.
Raisio vastaanottaa elintarvikelaatuista suurimokauraa, kevätvehnää, syysvehnää ja ruista Raisiossa sekä Nokialla kauraa, ruista, kevätvehnää ja suurimo-ohraa.
”Mitattavat hometoksiinien raja-arvot on asetettu lainsäädännössä, emme aseta itse muita rajoja. Valmiille elintarvikkeille rajat ovat tiukemmat.”
Oravuo kertoo, että Raisio ei vaadi vehnästä esinäytettä, mutta usein viljelijät toimittavat sen joka tapauksessa.
”Nokialle emme anna kauralle toimituslupaa, jos esinäytettä ei ole. Siksi kaurasta tulee varsin harvoin hylkyjä. Viljelijät ovat tietoisia siitä, että hylkyjä välillä tulee ja ovat jo usein suunnitelleet kuskin kanssa, mihin vilja viedään tällaisessa tapauksessa.”
DON-toksiini: Vehnä, ohra ja ruis: 1 000 mikrogrammaa/kg, kaura: 1 750 mikrogrammaa/kg
T-2 ja HT-2 toksiinien summa: kaura 1 250 mikrogrammaa/kg
Kun esinäytteen perusteella kelvolliseksi katsottu viljakuorma tulee kipattavaksi, kairataan siitä näyte, joka saadaan analysoitua noin varttitunnissa.
”Näytettä varten viljakuormasta kairataan osanäytteitä useasta eri kohdasta. Yhteensä noin ämpärillinen viljaa. Näytteestä työstetään vastaanottonäyte, josta tehdään tarvittavat analyysit. Laboratoriovastaus saadaan nopeasti. Kaikkineen analyysiin kuluu vajaat puolisen tuntia näytteenotto mukaan lukien.”
”Hometoksiinit analysoidaan viljaeristä jo kuorman saapuessa vastaanottopisteeseen. Toksiinien lisäksi EU on asettanut ylärajat muun muassa lyijyn ja kadmiumin pitoisuuksille. Raskasmetallien osalta suomalainen vilja on puhdasta.”
EU asetti helmikuussa uuden raja-arvon myös nikkelin määrälle elintarvikkeiden raaka-aineissa. Raja-arvot koskevat useita raaka-aineita soijasta pähkinöihin ja viljasta kaakaoon.
Muissa raaka-aineissa raja-arvot astuivat voimaan 1. heinäkuuta tänä vuonna, mutta viljojen osalta ne astuvat voimaan vasta 1. heinäkuuta 2026.
”Nikkelin määrään maaperässä ei voi vaikuttaa, ja sitä on maaperässä vaihtelevasti.” Minna Oravuo
Raisio valmistautuu jo nyt uusien raja-arvojen voimaantuloon. Viljasta on tehty nikkelianalyysejä.
”Nikkelipitoisuuden osalta analysointia ei pystytä tekemään viljalaboratoriossa. Se vaatii aikaa ja testausta tehdään suuremmista eristä kuin yksittäisistä kuormista”, kertoo Oravuo.
Hän harmittelee, että suomalaisessa viljassa nikkelin määrä näyttää tehtyjen analyysien mukaan olevan korkea.
”Etenkin kaurassa, joka sitoo maaperästä luontaisesti nikkeliä muita viljoja enemmän ravinteita ottaessaan.”
Viljelijät eivät toistaiseksi voi nikkelimäärille mitään.
”Nikkelin määrään maaperässä ei voi vaikuttaa, ja sitä on maaperässä vaihtelevasti. Asian kanssa ollaan aivan uuden edessä. Asiaan voi mahdollisesti vaikuttaa esimerkiksi maalaji, mutta tutkimusta asiasta tarvitaan lisää.”