ProAgrian Sari Peltonen: ”On tärkeää, että peltojen hiilivaraston omistajuus säilyy viljelijällä ja hän pystyy hyödyntämään sitä liiketoiminnallisesti"
Lisäarvoa voi jatkossa syntyä esimerkiksi hiilikaupan avulla tai lisähintana tuotteen brändäyksen kautta.
Hiiltä sidotaan maahan muun muassa monivuotisten nurmien ja syväjuuristen kasvien avulla. Kuva: Kari SalonenNykyisiin viljelykäytäntöihin sisältyy jo nyt ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Niitä on edelleen tarpeen kehittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, varsinaissuomalaisen maatalouden ilmastoseminaarissa todettiin helmikuun alussa.
ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen nosti esiin ilmastoviisaita viljelyratkaisuja.
Tärkeimpiä sopeutumiskeinoja ovat hänen mukaansa viljelyn keskittäminen hyvätuottoisille peltolohkoille, maan kasvukunnosta huolehtiminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja viljelyn monipuolistaminen.
Kivennäismailla oleellista on orgaanisen aineksen lisääminen ja eloperäisillä mailla orgaanisen aineksen hajoamisen hidastaminen.
Peltosen mukaan on tärkeää miettiä, miten viljely- ja ympäristötoimien avulla voidaan edelleen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä hiilen sidontaa.
Hiilijalanjälkilaskenta voi antaa perusteita ja faktoja hiilikeskusteluun ja sitä kautta ehkä myös lisätuottoja ilmastotoimia toteuttaville maatiloille.
”On tärkeää, että peltojen hiilivaraston omistajuus säilyy viljelijällä ja hän pystyy hyödyntämään sitä liiketoiminnallisesti”, Peltonen sanoi.
Lisäarvoa voi jatkossa syntyä esimerkiksi hiilikaupan avulla tai lisähintana tuotteen brändäyksen kautta.
Airi Kulmala MTK:sta korosti viljelytoimien lisäksi maatilojen energiaratkaisujen tärkeyttä. Energiasektorilla on myös ansaintamahdollisuuksia, kun fossiilisia polttoaineita korvataan bioenergialla.
Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta totesi, että jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen ilmaston lämpenemisraja ylitetään.
Lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja aurinkoa nähdään harvemmin. Kesällä keskimääräinen sademäärä ei muutu paljon, mutta rankkasateiden arvioidaan voimistuvan.
Tilaisuuden järjesti Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, joka on MTK-Varsinais-Suomen toteuttama kolmivuotinen tiedonvälityshanke.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat