Kaikki aurinkoenergian asennukset eivät täytä vaatimuksia – kiire ja työvoimapula lisäävät riskejä

Energiakriisi sekä investointeihin tarjottu tuki ovat vauhdittaneet aurinkosähköjärjestelmien hankintaa. Samalla markkinoille on tullut yrityksiä, joiden toimintatavat eivät täytä Tukesin vaatimuksia. Pahimmillaan kiire ja vastuuttomat toimijat aiheuttavat merkittävän riskin yrityksiin luottaville asiakkaille.

”Liikkeellä on jopa suoranaista huijaamista”, harmittelee riskiasiantuntija Jouni Savolainen LähiTapiolasta.

Hän kiertää yhteistyössä tarkastusammattilaisten kanssa maatila- ja yrityskohteita, tavoitteenaan vahinkojen ehkäiseminen. Viimeaikoina virallinen sähkötarkastaja on joutunut tekemään ilmoituksia Tukesille vakavista turvallisuuspuutteista.

Invertteri saattaa olla asennettu puiseen seinään ja kohtaan, jossa siihen pääsee kertymään pölyä.

Myöskään lantakaasut eivät ole invertterille hyväksi. Invertterin väli muihin sähkölaitteisiin on usein liian pieni, sen tulisi olla valmistajan asennusohjeen mukainen.

”Muovikoteloinen invertteri ei ole kovin palonkestävä. Se kannattaisi sijoittaa palamattomalle alustalle ja pannuhuonetta vastaavaan tilaan”, Savolainen muistuttaa.

Laitteiden asentaminen liian lähelle toisiaan heikentää niiden ilmanottoa ja sitä kautta tehoa.

”Jopa yritysten mainoskuvissa näkyy virheellisiä asennuksia, mikä kertoo osaamisen puutteesta”, Savolainen sanoo.

Investointia harkitessa kannattaa tarkistaa, löytyykö yhteistyöyrityksen nimellä asennusoikeuksia Tukesin listalta. ”On firmoja, jotka myyvät miljoonilla euroilla laitteita, mutta asennusoikeuksia ei ole Tukesin rekisterissä lainkaan. Ne saattavat toki käyttää asentamisessa toista yritystä, mikä on hyvä selvittää ennen kaupantekoa”

Rekisteri on julkinen ja kuka tahansa voi tarkistaa sieltä, löytyykö oma yhteistyökumppani listalta.

Yksi yleisimpiä ongelmista on se, että ostajille ei anneta laitteiston käyttöohjeita kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä. Ohjeet, kuinka toimitaan tulipalo- tai muussa hätätilanteessa, yleensä puuttuvat. Myös lomittajat tulisi perehdyttää laitteiston turvalliseen käyttöön.

Aina laitteistokaan ei ole se, mistä tarjous on saatu ja hyväksytty. Myös turvatoimissa lipsutaan usein. Virallisesti aurinkopaneeleista pitäisi varoittaa asianmukaisilla kylteillä ja niiden tulisi olla suojattu ulkopuolisilta. Ennen varsinaisen käytön aloittamista järjestelmälle tulisi tehdä käyttöönottotarkastus. Savolainen kertoo monesti nähneensä kohteita, joissa tarkastusta ei ole tehty asianmukaisesti tai tarkastuksen tuloksia ei ole anneta laitteiston haltijalle tiedoksi.

Mikäli tilalla on myös generaattori varavoimana, tulisi aina varmistaa, että se ei käynnisty yhtä aikaa paneelien kanssa ja aiheuta laitevaurioita.

Monesti paneelien asentamisessa ei olla oltu huolellisia ja eikä laitteiston haltijalle ole annettu huolto-ohjeita, mikä sitten tuulen ja lumen voimasta näkyy telineissä liikkumisena. Tätä näkyy Savolaisen mukaan paneeleissa jo muutama vuosi asennuksen jälkeen.

Maa-asennus on riskiasiantuntijan mielestä usein parempi vaihtoehto kuin kattoasennus.  Kuva: Petteri Kivimäki

Aurinkoenergiajärjestelmien odotetaan laskelmissa kestävän noin 30 vuotta. Kaikki eivät tule ajatelleeksi, kestääkö katto niiden alla huoltamatta sen ajan. ”Harva rakennus kestää korjaamatta niin pitkään”, Savolainen pohtii. Hän ei muista nähneensä toistaiseksi yksiäkään rakennelaskelmia katon kestosta paneelien asennukseen liittyen.

Savolainen korostaa, että hänen ei ole aurinkoenergian riskeistä kertomalla tarkoitus pelotella, vaan saa ostajien silmät auki, jotta nämä saisivat hankinnastaan mahdollisimman suuren hyödyn.

”Jotkut kysyvät, miten uskallan mennä puhumaan paneeleihin liittyvistä riskeistä. Mutta moni paneelien omistaja on itse antanut positiivista palautetta, kun huomaavat jääneensä vaille asianmukaisia ohjeita laitteiston ylläpidosta. Pyrin auttamaan laitteiston haltijaa saamaan hankinnasta parhaimman hyödyn itselleen.”