Tuottajien omistama yhtiö pitää suomalaisen perunan puolia suurkeittiöissä

Noin 300 000 suomalaista syö päivittäin Uusikaarlepyyn Jepualla keitettyä ja lähiseudulla viljeltyä perunaa.

Harva sitä kuitenkaan tietää, sillä Jepuan perunan tuotteita käytetään pääasiassa suurkeittiöissä, ravintoloissa ja valmisruokateollisuudessa. Siellä, missä hyvin usein tarjotaan myös riisiä tai pastaa.

”Perunallahan on paljon hyviä ominaisuuksia verrattuna esimerkiksi riisiin. Tavoitteenamme on vahvistaa kotimaisen perunan osuutta ruokailuissa. Perunan käyttö on kiinni siitä, mitä siitä tehdään”, Jepuan perunan (Jepo) toimitusjohtaja Markus Jussila sanoo.

Jepuan perunan tehtaalla käsitellään noin 50 000 kiloa perunaa vuorokaudessa.  Kuva: Johannes Tervo

Jepuan peruna on erikoistunut kypsennettyihin perunatuotteisiin jo varhain, ja on alansa markkinajohtaja Suomessa. Raa’an kuoritun perunan valmistamisesta yhtiö luopui joitakin vuosia sitten.

Ammattikeittiöitä palveleva markkina ei ole aivan yhtä kilpailtu kuin vähittäiskaupan maailma, Jussila kuvailee.

”Jalostamattomissa perunoissa kaikilla on lähes sama tuote, siellä kilpaillaan lähinnä hinnalla.”

Kypsät, vakuumiin pakatut perunatuotteet tarjoavat käyttäjilleen etenkin ajan säästöä ja joustavuutta.

”Lisää ruokaa saadaan nopeasti, jos esimerkiksi lounasruokailijoita onkin odotettua enemmän”, Jussila selittää.

Yhtiön valikoimissa on esimerkiksi valmiiksi kypsennettyjä ja maustettuja kuutioita, viipaleita, suikaleita ja uuniperunoita.

”Kypsän perunan kysyntä on kasvanut viime vuodet koko ajan. Emme ole enää pystyneet vastaamaan kaikkien olemassa olevien asiakkaiden kysyntään”, Jussila kertoo.

Perunavarastoissa on viileää ja vihreä valaistus, jotta perunat säilyvät hyvin, eivätkä viherry, kertoo Olav Nylund.  Kuva: Johannes Tervo

Ensi syksystä lähtien tuotteiden tarjonta kohenee vähitellen. Jepuan perunalla on käynnissä sen historian suurin investointi, jossa tiloja laajennetaan lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä.

Esimerkiksi vanhan keittolinjan rinnalle tulee lisäksi uusi, modernimpi keitin.

Investoinnin suuruus on noin 10 miljoonaa euroa. Summa on mittava suhteutettuna yhtiön liikevaihtoon, joka on noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

”Kyse on pitkän tähtäimen kehityksestä. Uudet tilat mahdollistavat paljon asioita, joita nyt olemme joutuneet sulkemaan pois tilan puutteen vuoksi”, Jussila sanoo.

Investoinnin valmistuttua laitoksen kapasiteetti kasvaa 50–100 prosenttia tulevien viiden vuoden kuluessa. Laajennus mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämistä ja myös viennin mahdollisuuksia tarkastellaan. Uusien laitteiden myötä toiminta myös tehostuu.

”Tämä on mahdollistaja, joka voi poikia lisää pienempiä investointeja jatkossa”, kuvailee kehityspäällikkö Johan Häggman.

Uudet tehdastilat on tarkoitus saada käyttöön syksyllä. Kuvassa vasemmalla kehityspäällikkö Johan Häggman ja oikealla toimitusjohtaja Markus Jussila.  Kuva: Johannes Tervo

Jepuan peruna on viljelijöiden omistama osakeyhtiö, ja sen tuotanto nojaa paikalliseen sopimustuotantoon. Suhde viljelijöihin on tiivis. Kuuden hengen hallituksesta puolet on viljelijöitä, puheenjohtaja mukaan lukien.

Sopimusviljelijöitä on noin 40, ja heistä suurin osa sijaitsee alle 35 kilometrin säteellä tuotantolaitoksesta. Perunat tuodaan yleensä tehtaalle traktorikyydillä noston jälkeen.

Jepon omiin varastoihin mahtuu noin 14 miljoonaa kiloa. Sääoloista riippuen raaka-ainetta joudutaan joinakin vuosina ostamaan myös muilta kuin sopimustuottajilta.

Valmiiksi keitettyjä tuotteita tuottavalle laitokselle perunan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat varastosäilyvyyden lisäksi keitto- ja kuorintaominaisuudet.

Viljelyrepertuaarissa on noin 15 lajiketta, joista viisi on päälajikkeita, suurimpana niistä Melody.

Kypsä uuniperuna on nopea valmistettava.  Kuva: Johannes Tervo

Parhaillaan eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin viljelijät ilmoittavat viljelyhalukkuudestaan ja niitä aletaan sovittaa yhteen tehtaan tarpeiden kanssa.

Käynnissä on nyt myös hyvistä viljelykäytännöistä kertova Globalgap-sertifiointi, jota viljelijät suorittavat ryhmänä.

”Pelkäsimme sen vaikuttavan työläytensä vuoksi joidenkin viljelyhaluihin, mutta valtaosa lähti sertifiointiin mukaan ja halukkuutta viljelyyn on hyvin”, Jussila sanoo.

Hän pitää sertifiointia tärkeänä.

”Osallistumme paljon julkisiin kilpailutuksiin. Asiakkaita kiinnostaa yhä enemmän se, miten viljelijät toimivat esimerkiksi ympäristön kannalta.”

Laitoksen oma energiankäyttö on ollut jo viiden vuoden ajan hyvin tehokasta. Perunatehtaalta menee hävikkiperunaa sekä tuotannossa syntyvää nestettä viiden kilometrin päähän biokaasulaitokselle, josta tulee takaisin biokaasua suoraa putkea pitkin.

Noin 80 prosenttia keittämisessä käytettävästä höyrystä tehdään biokaasulla ja se kiertää prosessissa tehokkaasti, Häggman kertoo.