Nurmibiokaasu hyödyttäisi kansantaloutta

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Bionurmi-hankkeessa tutkittiin, millä edellytyksillä nurmea voisi tuottaa kestävästi biokaasun raaka-aineeksi Hämeessä, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Tulosten mukaan nurmea riittäisi kaasun raaka-aineeksi noin kymmenelle tuotantoteholtaan 10–15 megawatin laitokselle ilman että tuotantoala olisi pois ruoantuotannosta. Tehokkaimmillaan nurmea hyödyntävä biokaasulaitos on kuitenkin jo 3-6 megawatin kokoluokassa.

Hankkeessa suunniteltiin, että kaasu hyödynnettäisiin liikennepolttoaineena.

”Peltoala ja kuljetusmatkat eivät rajoittaisi toimintaa hankealueella”, Bionurmi-hanketta koordinoinut MTT:n tutkija Arja Seppälä sanoo. Esimerkiksi kolmen megawatin laitoksen raaka-ainehuolto vaatisi noin 1200 hehtaarin peltoalan.

Biokaasu lisäisi uusiutuvan energian osuutta liikennepolttoaineessa ja parantaisi Suomen ulkomaankaupan vaihtotasetta.

Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa kävi selväksi, että viljelijöillä on halua tuottaa nurmibiomassaa biokaasulaitokselle, etenkin jos laitos on paikallisessa omistuksessa ja hyötyjä saadaan paikallistasolle. Biometaani sopisi paitsi kaasuauton myös traktorin polttoaineeksi.

Hankkeen tutkimustuloksia esiteltiin torstaina Helsingissä. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa nousi esiin tuotannon käynnistämisen vaikeus ja kallis investointikustannus. Uusia laitoksia ei rakenneta, koska biokaasua käyttäviä autoja on Suomessa vähän. Autoja taas ei hankita, koska laitokset ovat harvassa.