Typpilannoite voi olla päästötöntä – merikonttiin sovitetulla laitteistolla tuotetaan tuhat kiloa ammoniakkia vuorokaudessa

Maatalouden ravinteiden ja etenkin typen käyttöön ja tuotantoon tarvitaan muutoksia, jotta ruokaturvasta pystytään huolehtimaan ja samalla vähennetään viljelyn ilmastokuormitusta, toteaa johtava tutkija Achim Dobermann kansainvälisestä lannoitealan kattojärjestöstä, Ifasta.

Koko työikänsä lannoitteita tutkinut ja lannoitussuosituksia laatinut Dobermann puhui vastuullisesta kasvinravitsemuksesta Euroopan maatalouskonevalmistajien kongressissa lokakuun puolivälissä Saksan Hannoverissa.

Dobermannin mukaan 8 miljardin ihmisen ruuan tuottamiseen käytetään 100 miljardia kiloa typpilannoitteita. Entiseen tapaan ei voida jatkaa ja lisätä lannoitteiden käyttöä. Kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy ammoniakin tuotannossa.

Vuonna 2040 ihmisiä on miljardi enemmän ja typen kulutus nousee 110 miljardiin kiloon, vaikka typpeä osattaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin. Samalla typpituotannon hiilipäästöjä pitää alentaa ja siirtyä vähähiilisiin ratkaisuihin. Se on mahdollista ja välttämätöntä, Dobermann sanoo.

Tutkijan mukaan typen hyötysuhde eli sadossa saadun ja peltoon laitetun typen suhde on 55 prosenttia. Hän uskoo, että hyötysuhde voidaan nostaa 70 prosenttiin kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Keinoja on useita, kuten räätälöidyt lannoitteet ja vain tarpeen mukainen lannoitus.

Typen hyötysuhde eli sadossa saadun ja peltoon laitetun typen suhde on 55 prosenttia. Achim Dobermann uskoo, että hyötysuhde voidaan nostaa 70 prosenttiin. Kuva: Timo Heikkala

Entistä suurempi osa ravinteista saadaan kierrätyslannoitteista, missä on runsaasti tekemistä ja kehittämistä. Jätteiden ravinteet on pakko saada takaisin viljelykiertoon ja viljelykierrosta nykyistä suljetumpi.

Suurimmat haasteet ja myös mahdollisuudet liittyvät vihreän ammoniakin valmistamiseen. Nykyinen ammoniakkituotanto nielee valtavasti energiaa ja suurin osa energiasta on fossiilista. Suunta on pakko kääntää ja siirtyä kohti vähähiilisiä lannoitteita.

Se tarkoittaa samalla sitä, että halvan ammoniakin ja typpilannoituksen aika on ohi. Dobermann sanoo.

Vihreän ammoniakin vety voidaan tuottaa uusiutuvalla sähköllä. Kuva: Jouni Porsanger

Typen vähähiiliseen valmistamiseen on useita kilpailevia vaihtoehtoja. Dobermann otti esimerkin Saksasta, missä baijerilainen TalusAG on sijoittanut vihreän ammoniakin valmistuslaitteiston merikonttiin. Laitteisto tuottaa tuhat kiloa ammoniakkia vuorokaudessa. Typpi saadaan ilmasta ja vety tuotetaan uusiutuvalla sähköllä vedestä.

Yhtiö tuo kontin tilalle ja viljelijä maksaa saamastaan ammoniakista. Ratkaisu on modulaarinen ja kontteja voidaan kytkeä yhteen.

Norjalaiset ovat puolestaan kehittäneet menetelmän, jolla ammoniakkipitoisuutta voidaan nostaa.

Dobermannin mukaan alalla on erittäin kiinnostavia kehitysideoita, mutta vielä ei tiedetä, miten ne etenevät. Ala kehittyy joka tapauksessa nopeasti. Hän arvelee, että typpeä aletaan tuottaa entistä enemmän hajautetusti lähellä loppukäyttäjää.

Lannoitteiden levityskin voi kokea dramaattisia muutoksia. Kiinassa on valjastettu ainakin 20 000 dronea torjunta-aineiden levittämiseen ja dronet voivat kuljettaa yhtä lailla lannoitteita. Maaperä säästyy, kun pellolla ei liikuta koneilla.