Isot hevosvoimat jyräävät nyt traktoriostoissa – kaupankäynti hiljaisinta sitten sota-ajan jälkeisen säännöstelyn

Traktoreiden keskikoko kasvaa parin vuoden tauon jälkeen. Samalla särkyi yksi rajapyykki, kun myytyjen traktoreiden keskimääräinen teho ylitti ensimmäistä kertaa 200 hevosvoimaa. Maaliskuussa ensirekisteröidyissä maataloustraktoreissa oli keskimäärin tehoa 202 hevosvoimaa ja tammi-maaliskuussa vielä puoli hevosvoimaa enemmän.

Keskiteho on noussut yli kymmenen hevosvoimaa viime vuodesta. Samalla pienten traktoreiden menekki vähenee. Alle 150 hevosvoiman traktoreita on alkuvuonna ostettu vähemmän (71 traktoria) kuin yli 260-hevosvoimaisia (72 traktoria).

Muutos on ollut nopea. Vuosikymmen sitten talvella 2014 myytiin keskimäärin 143-hevosvoiman traktoreita. Yli 200-hevosvoimaiset olivat vielä varsin harvinaisia. Niitä myytiin kolmessa kuukaudessa 90 kappaletta, kun nyt yli 200-hevosvoiman kalustoa meni 234.

Tehojen nousu ei silti kompensoi kappalemyynnin laskua. Alkuvuosi on ollut hiljaisin sitten sodan jälkeisen säännöstelyn.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä myytyjen maataloustraktoreiden yhteen laskettu teho oli 59 085 hevosvoimaa, kun vuotta aiemmin yhteisteho oli yli 6 000 hevosvoimaa enemmän. Kymmenen vuotta sitten oltiin 77 000 hevosvoimassa.

Tiedot on poimittu Dun $ Bradstreetin ylläpitämästä Traficomin rekisteröintitilastosta.

Traktorivuodesta on tulossa historiallisen hiljainen ja kokonaismarkkina saattaa jäädä 1 200 ensirekisteröityyn maataloustraktoriin. Arvio perustuu maataloustraktoreiden menekkiin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Maaliskuussa ensirekisteröitiin 122 maataloustraktoria, mikä on 28 konetta ja lähes 19 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa.

Koko ensimmäisen vuosineljänneksen saldo on lähes yhtä heikko, sillä tammi- ja helmikuu olivat myös vaisuja. Rekisteriin meni kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 396 maataloustraktoria, kun viime vuosi alkoi 67 traktoria vilkkaammin. Pudotusta on 14,5 prosenttia.

Korkealla pysyttelevät korot yhdessä maatilojen talouden heikkenemisen sekä sodasta johtuvan epävarmuuden kanssa näkyvät menekissä.

Miten käy, jos menekki jatkuu yhtä vaisuna koko vuoden? Ensimmäisen vuosineljänneksen rekisteröintimäärä vastaa 1 230 traktorikauppaa ja kun vertailujaksoa pidennetään viime vuoden syksyn luvuilla, tämän vuoden ennuste vihjaa jopa alle 1 200 ensirekisteröintiä tänä vuonna.

Maaliskuussa menekki jäi 28 traktoria viime vuoden maaliskuuta alemmas. Tilanne koskee tasaisesti kaikkia merkkejä, sillä jokaisen merkin myynti jäi viime vuoden maaliskuuta pienemmäksi.

Valtra ja John Deere kannattelivat markkinaa maaliskuussa. Ne olivat ainoat merkit, joiden markkinaosuus kasvoi. Deeren nousu nosti sen samalla kaksi pykälää alkuvuoden listalla neljänneksi ohi tasapäin kisaavien Massey-Fergusonin ja New Hollandin.

Valtra on suvereeni ykkönen, vaikka on menettänyt kolme prosenttiyksikköä markkinaosuuttaan tänä vuonna. Vahvasti vuoden aloittaneet Claas ja Fendt jatkavat tasaista kisaa tilaston kakkospaikasta. Maaliskuussa Claas ohitti Fendtin. Claas on myös ainoa merkki Valtran ohella, jonka markkinaosuus ylittää 10 prosenttia.

Hiljaiselo ei koske yksin maataloustraktoreita. Traktoriksi rekisteröityjen mönkijöiden menekki supistui maaliskuussa yli 20 prosenttia ja alkuvuoden saldo on 12 prosenttia miinuksella.