Rankkasateet kurittavat Esko Hammarin peltoja Etelä-Karjalassa – “Siellä on 5–10 senttiä vettä”

Rankkasateet ovat vaikeuttaneet viljelytöitä Etelä-Karjalassa. Lemillä lypsykarjatilaa pitävä viljelijä Esko Hammar kertoo, että osa pelloista on edelleen veden peitossa, ja satonäkymät huolestuttavat.

“Riippuen paikasta siellä on 5–10 senttiä vettä pelloilla”, hän sanoo.

Hammarin tilalla viljaa on kylvetty noin 70 hehtaarille. Peltoalaa on yhteensä runsaat sata hehtaaria. Vesivahinkoja on tällä hetkellä seitsemällä hehtaarilla ja märkyyden vuoksi viisi hehtaaria pelloista jäi kokonaan kylvämättä keväällä.

Kevään sateet viivästyttivät töitä useaan otteeseen. Kylvöt päästiin aloittamaan vapun tienoilla, mutta toukokuun ukkoskuurot keskeyttivät työt.

Vesi syrjäyttää maaperän huokosista hapen, jolloin viljan juuret tukehtuvat. Kuva: Mikko Nikkinen

Sateita on tullut poikkeuksellisen paljon lyhyessä ajassa.

“60 milliä on tullut vettä viikon aikana”, hän harmittelee.

Hammarin mukaan pellot ovat paikoin niin märkiä, että niillä kävellessä uppoaa nilkkaan asti. Hän pelkää, että seuraava säämuutos voi pahentaa tilannetta entisestään.

“Jos tulee valtavat helteet, niin senhän tietää, miten siinä käy.”

Viime vuonna Hammarilta meni veden takia 15 hehtaaria ohraa pilalle. Viljelijän mukaan tilanne kuormittaa henkisesti.

“Yhden vuoden kuivuus pilasi ja nyt märkyydet, niin ei tämä enää helppoa hommaa ole.”

Hammar pyörittää Lemillä lypsykarjatilaa, jossa on vajaat 40 lypsävää lehmää. Eläimiä on yhteensä hieman yli 60. Tilan viljat ja rehut menevät pääosin omaan käyttöön.

Viime vuoden heikon sadon vuoksi tila joutui ostamaan viljaa keväällä. Tämän vuoden säilörehusato näytti kuitenkin hyvältä.

“Tänä vuonna tuli tuplamäärä vissiin, mitä tarvitsee”, hän kertoo tyytyväisenä.

Kylvöt venyivät kuitenkin olosuhteiden takia niin pitkälle keväälle, että Hammar joutui turvautumaan rehunteossa urakoitsijaan. Heinät olisivat omalla aikataululla ehtineet vanheta.

Viljelijä ei vielä uskalla arvioida tulevan sadon määrää. Paljon riippuu siitä, jatkuvatko sateet vai muuttuuko sää nopeasti kuumaksi. Hammarin mukaan toivossa on hyvä elää ja hän haaveilee, että satoa tulisi ainakin sen verran karjan kanssa pärjäisi yli talven.

Pro Agrian kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltosen mukaan koko Suomen tilanne viljojen suhteen näyttää kuitenkin hyvältä.

”Pääosin kevätviljakasvustot ovat olleet todella reheviä, tiheitä sekä hyväkuntoisia”, hän kertoo.

Viljan lakoa on havaittu paikoin Keski-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomessa kasvustot ovat alkukasvukauden kuivuuden takia niin lyhyitä, että lakoa ei ole havaittu. Siellä vesi on jäänyt paikoittain seisomaan pelloilla.

Peltosen mukaan puitaville kasveille vesisateita ei tarvitsisi enää tulla. Lakohavaintoja ei ole vielä liiaksi tullut, mutta senkin aika näyttää.