Niukkuus pitänee viljan hinnat korkeina, kotimaahan odotuksissa keskimääräinen sato
Kotimaahan voi tällä hetkellä odottaa keskimääräistä viljasatoa. Varastot ovat viime syksyn pienen sadon jäljiltä tyhjät.Tilaajalle
Vaikka ohran kylvöala kotimaassa pieneni viime vuodesta, on sato todennäköisesti tänä vuonna suurempi. Varastoissa ohraa on vähän. Kuva: Carolina HusuViljamarkkinoilla eletään poikkeuksellisia aikoja. Hinnat ovat tänä vuonna olleet välillä selvästi yli kaksinkertaiset tavallisiin vuosiin verrattuna.
Syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Viljan pääsy Mustanmeren vilja-aitasta maailmalle on häiriintynyt, ja samaan aikaan tuotantokustannukset ovat nousseet muun muassa energian ja lannoitteiden kallistumisen takia.
Viljan kysyntä ei paljon jousta alaspäin.
Vuosi sitten elokuussa kotimaassa maksettiin vehnästä alle 200 euroa tonnilta ja Euronext-viljapörssissä hinta oli 200 euron pinnassa.
Hinnat nousivat syksyn mittaan tavallista korkeammalle. Kotimaassa nousuun vaikutti viime syksyn pieni sato.
Miesmuistiin ennennäkemätön harppaus hinnoissa nähtiin maaliskuun alussa, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Keväällä hinnat ylittivät niin kotimaassa kuin pörssissä 400 euroa.
Alkuviikosta vehnän pörssihinta on ollut noin 340 euroa tonnilta. Kotimaassa vehnän hinnat ovat 320 euron tuntumassa ja rehuohran sekä -kauran noin 290 euroa tonnilta.
Viime viikot on seurattu, kuinka viljan vienti Ukrainan Mustanmeren satamien kautta onnistuu. Ensimmäiset laivat sodan alun jälkeen lähtivät matkaan viime viikolla. Markkina-ajureina toimivat myös kuivuushuolet Euroopassa ja kuumuus Yhdysvalloissa.
Jos vienti Ukrainasta lähtee sujumaan, se laskee hintoja, kun tarjonta markkinoilla kasvaa. Satoa nipistävä kuivuus taas nostaisi hintoja tarjonnan vähentyessä.
Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennusti heinäkuussa maailman kokonaisviljasadon olevan 2252 miljoonaa tonnia kaudella 2022/2023. Kulutus olisi 2277 miljoonaa tonnia. Niin vehnä- kuin rehuviljavarastot pienenisivät
Yhdysvaltojen maatalousministeriö Usdan heinäkuinen arvio oli samansuuntainen: kulutus ylittää tuotannon. Usda julkaisee elokuun raporttinsa perjantaina.
Maailman viljamarkkinoilla vallitsee niukkuus, kun kulutus ylittää tuotannon. Samaan aikaan Mustanmeren viljakuljetuksiin liittyy edelleen epävarmuutta.
Siten voidaan odottaa, että hinnat pysynevät korkeampina kuin viime syksynä. Sitä ei kuitenkaan pysty tässä vaiheessa kukaan sanomaan, menikö korkein hintahuippu jo keväällä vai ajautuvatko hinnat vielä jossain vaiheessa korkeuksiin.
Pian katse lähtee kääntymään ensi vuoteen. Miltä kylvöalat eri puolilla maailmaa silloin näyttävät? Miten tuotantokustannukset kehittyvät tai onko rauhaa Ukrainaan näkyvissä? Epävarmuutta on paljon ja se pitänee hinnat heilunnassa.
Maatalouden nousseet kustannukset ovat kuluvana vuotena vaikeuttaneet maatalousmarkkinoiden ennustamista entisestään.
Kevättalvella ja vielä aivan kylvöjen kynnyksellä esimerkiksi etujärjestö MTK:n edustajat ennustivat jopa kymmenien prosenttien vähenemää kotimaan kylvöaloihin.
Toisin kuitenkin kävi. Keväällä yli 400 euroon kohonneet viljanhinnat kannustivat kylvämään. Alkukesästä hinnat lähtivät kuitenkin laskuun, kun alkoi näkyä, että viljelyalat ovat melko normaalit ja maailmanmarkkinahinnatkin laskivat.
Satokasveille kylvettiin peltoja edellistä kesää enemmän, kertoi kesäkuussa Luonnonvarakeskus Luke tukihakemusten pinta-alatietoihin perustuen.
Kevätvehnäala kasvoi viime vuodesta 20 prosenttia 195 000 hehtaariin, kun tuhoutuneita syysvehnäpeltoja kylvettiin uudestaan.
Syysvehnäala pieneni kasvustoille hyvin vaikean talven jälkeen 36 000 hehtaariin. Yhteensä syys- ja kevätvehnäala on nyt 19 000 hehtaaria viime vuotta suurempi.
Ruisala kasvoi viime vuodesta ja on nyt 20 000 hehtaaria.
Ohran viljely on vähentynyt. Rehuohra-ala laski neljä prosenttia 363 000 hehtaariin, ja mallasohran ala pieneni viisi prosenttia 66 500 hehtaariin.
Kaura-ala kasvoi viime vuodesta prosentin eli 335 500 hehtaariin.
Seosviljaa kylvettiin Luken tilaston mukaan viisi prosenttia edellistä vuotta enemmän, 43 000 hehtaaria.
Tämän vuoden kylvöalojen ja edellisten vuosien keskisatojen pohjalta voidaan laskea karkeita satoennusteita.
Jos laskelmassa käytetään vuoden 2020 keskimääräisiä hehtaarisatoja, vehnäsato olisi kaikkineen 785 400 tonnia. Ruissato olisi 72 000 tonnia.
Ohraa tulisi yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia ja kauraa 1,2 miljoonaa tonnia.
Yhteensä edellä mainituista kertyisi yli 3,5 miljoonan tonnin viljasato. Lounais-Suomen vilja-aitasta on kerrottu heikoista kasvustoista. Se lisää arvion epävarmuutta. Todennäköisenä haarukkana sadolle voinee pitää 3,2–3,6 miljoonaa tonnia.
Paljon riippuu vielä korjuuoloista, kesän helteiden vaikutuksista sekä myös mahdollisesta lannoitusmäärien laskusta.
Viime vuonna viljasato jäi ankaran kuivuuden takia alle 2,6 miljoonaan tonniin. Joinain vuosina sato on ylittänyt 4 miljoonaa tonnia.
Yleensä sato on viime vuosina asettunut kolmen ja neljän miljoonan tonnin välille. Kotimaan kysyntä on viime vuodet ollut vajaat kolme miljoonaa tonnia.
Rypsin ja rapsin kylvöalat kasvoivat viime vuodesta. Luken tilaston mukaan öljykasveja on yhteensä 43 000 hehtaaria.
Jos hehtaarisadot ovat viime vuosien keskiarvojen luokkaa, sato jää vielä kauaksi kotimaan öljykasvien kysyntämäärästä.
Luke julkaisee tänä vuonna ensimmäisen satoarvionsa vasta 19. elokuuta.
Kotimaan viljavarastot ovat poikkeuksellisen tyhjät.
Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseen mukaan ohraa oli heinäkuun alussa varastoissa vain 144 000 tonnia. Vuosi aiemmin sitä oli 351 000 tonnia.
Kauraa varastoissa oli heinäkuussa 167 000 tonnia, kun vuosi aiemmin sitä oli 420 000 tonnia. Vehnävarastot ovat Vyrin mukaan hiukan viime vuotta suuremmat, 238 000 tonnia.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
