Tappava sioille, vaaraton ihmisille – tämä afrikkalaisesta sikarutosta on hyvä tietää

Afrikkalainen sikarutto eli ASF on sikojen virustauti, jota havaittiin kolmesta kuolleena löytyneestä villisian porsaasta itärajan vastaisessa Suomessa.

Ihmiseen virus ei tartu eikä sianlihan syömiseen liity vaaraa. Leviäminen ajoneuvojen, lemmikkien ja kaikkien ihmisen tavaroiden mukana on silti estettävä.

Alla olevassa kartassa Ruokaviraston 30.7. perustama tartuntavyöhyke. Tummanoranssilla 31.7. perustettu vyöhykkeen ydinalue, jolla on muuta aluetta tiukemmat rajoitukset.

Ajantasaisen kartan voit tarkistaa Ruokaviraston sivuilta: Ruokaviraston kartta tartuntavyöhykkeestä.

Tartuntavyöhykkeellä rajoitettuja toimia ovat:

• Metsätaloustyöt
• Metsästys
• Luonnonvaraisten eläinten ruokinta ja haaskaruokinta
• Koirakokeet
• Koirien ulkoiluttaminen tiealueiden ulkopuolella
• Lihan ja lihavalmisteiden kuljetus alueen ulkopuolelle
• Alueelta kerätyn rehun tai kuivikkeen käyttö sioille

Kuolleena löytyneiden villisikojen ympärille perustetaan ydinalue, säteeltään kolme kilometriä. Ydinalueella on edellä listatun lisäksi kielletty kielletty:

• Liikkuminen muuten kuin teitä pitkin
• Metsätyöt
• Sienestys ja marjastus

Ydinalueen laajuus voi muuttua, jos tapauksia löytyy lisää. Liikkumisrajoitukset eivät estä sähköverkon kaltaisen tärkeän infran ylläpitoa tai villisikojen erikseen suunniteltua metsästystä ja ruokintaa.

Maataloustuottajille on säädetty lisärajoituksia esimerkiksi koneiden siirtelyn suhteen.

Rajoitukset haittaavat arkea alueilla mutta ne ovat tarpeellisia leviämisen pysäyttämiseksi. Esimerkiksi metsätyöt ja metsästys kielletään, jotta alueella oleskelevat villisiat eivät häiriinny, vaella muualle ja näin kuljeta mahdollista tartuntaa mukanaan

Nimensä tauti sai, koska se kuvattiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nykyisin virusta esiintyy laajalti myös Euroopassa ja Aasiassa.

Sioille kyse on yksi vakavimmista tunnetuista eläintaudeista, joka aiheuttaa verenvuotokuumetta ja johtaa todennäköisesti kuolemaan – joskus nopeasti ja ilman muita näkyviä oireita. Tautiin ei käytännössä ole hoitoa tai rokotetta.

Euroopan nykyinen leviämisaalto käynnistyi Kaukasukselta vuonna 2007, kun virus havaittiin Georgiassa. Sieltä se levisi vähitellen muun muassa Venäjälle ja edelleen Eurooppaan. Viime vuosina tapauksia on todettu useissa Euroopan maissa kuten Saksassa, Italiassa, Kroatiassa, Unkarissa, Baltian maissa ja Ruotsissa.

Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole löydetty toimivaa hoitoa tai tehokasta rokotetta. Kuva: Aune Sinkkonen

Tauti leviää sikojen välillä joko suorasti tai epäsuorasti. Sitkeä virus voi säilyä pitkään esimerkiksi ruhoissa tai lihatuotteissa. Tartunta voi levitä kontaktissa villisikojen ja tuotantosikojen välillä, mutta myös ihmisen saastuneiden välineiden, ajoneuvojen, vaatteiden tai elintarvikkeiden mukana.

Leviämistä on torjuttu Euroopassa monin keinoin. Tartunta-alueille on asetettu liikkumis- ja kuljetusrajoituksia, villisikakantoja on pyritty hallitsemaan ja kuolleita villisikoja etsimään maastosta.

Sikaloissa keskeinen suojautumiskeino on varmistaa, ettei virus pääse tuotantoeläinten joukkoon ihmisten, eläinten, rehun tai tavaroiden mukana. Tartunnan päästessä sikalaan, saatetaan kaikki laitoksen eläimet lopettaa. Virossa lopetettiin viime vuonna kymmeniä tuhansia tuotantosikoja ASF-tapausten takia.

Ruotsi onnistui hävittämään vuonna 2023 todetun villisikojen tautipesäkkeen tiukkojen rajoitusten, valvonnan ja villisikojen poistamisen avulla.