Tartuntavyöhykkeellä liikkumista rajoitetaan, jotta tauti ei leviäisi. Kuva: Eija Vallinheimo
Viime kesän ASF-harjoitus kertoi, miten iso urakka voi olla edessä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämisessä
Viime vuonna Lappeenrannassa järjestetyssä harjoituksessa todettiin, että ensimmäinen kuolleena löydetty villisika harvoin on ensimmäinen tautiin kuollut sika. Tämä juttu kertoo vuonna 2025 järjestetystä harjoituksesta.Tilaajalle
Päivän aikana harjoiteltiin afrikkalaiseen sikaruttoon kuolleen villisian tuontia pois metsästä. Kuva: Eija VallinheimoLue artikkelin tiivistelmä- Lappeenrannassa järjestetyssä ASF-harjoituksessa viranomaiset ja metsästäjät harjoittelivat ASF-positiivisen villisian löytymiseen liittyviä toimia. Ruokavirasto määritteli tartuntavyöhykkeen ja alueelle asetettiin metsästyskielto. Harjoituksessa etsittiin maastoon piilotettuja villisian raatoja ja harjoiteltiin niiden turvallista kuljettamista pois metsästä.
MT oli kesällä 2025 mukana Lappeenrannassa seuraamassa viranomaisten ja metsästäjien yhteistä valmiusharjoitusta, jossa harjoiteltiin tilannetta, jossa maastosta on löytynyt kuollut villisika, joka Ruokaviraston testeissä on paljastunut ASF-positiiviseksi.
Juuri näin ilmoitettiin oikeastikin tapahtuneen 30.7.2026.
Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen, mutta Suomen sikaelinkeinon kannalta se on vaarallinen tauti.
Harjoituksessa selvisi, että positiivinen tulos käynnistää aina joukon erilaisia toimenpiteitä, jossa yhteispelin eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa on toimittava saumattomasti.
Ensimmäiseksi harjoituksessa Ruokavirasto määritteli tartuntavyöhykkeen, jonka avulla taudin leviäminen pyritään estämään.
Näin on nyt jo tehty. Ruokaviraston tuoreen tiedotteen mukaan tartuntavyöhyke sijaitsee Virolahden, Miehikkälän ja Lappeenrannan kuntien alueella siten, että vyöhyke sisältää Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä Lappeenrannan kaupungista Lappeenrannan Vainikkalan asemalle johtavan rautatien etelänpuoleisen alueen. Taudin esiintymispaikka sisältyy tartuntavyöhykkeeseen.
Vyöhykkeellä astuu samantien voimaan muun muassa metsästyskielto. Luonnonvaraisten villisikojen ja kaikkien muiden eläinlajien metsästys on alueella kielletty.
Kielto ei kuitenkaan koske Ruokaviraston järjestämää luonnonvaraisten villisikojen metsästystä tartuntavyöhykkeeseen kuuluvalla alueella, jolla tartuntaa todennäköisesti esiintyy. Sikojen pyytäminen on tarpeen, sillä osa villisioista voi selvitä taudista ja jäädä taudin kantajaksi.
Seuraavaksi perustettiin alueellinen taudintorjuntakeskus, jonka tehtävänä oli etsiä jokainen tautiin kuollut villisika. Tämä on tärkeää, sillä villisikojen raadot pysyvät tartuntalähteinä pitkään. ASF-virus säilyy esimerkiksi villisian veressä useita kuukausia.
Raatoja etsivien henkilöiden tuli etsinnän jälkeen pestä jalkineet tarkasti ja liottaa niitä desinfiointiliuoksessa. Kuva: Eija Vallinheimo”Ensimmäinen kuolleena löydetty villisika harvoin on se ensimmäinen tautiin kuollut sika, vaan tauti on yleensä ehtinyt jo riehua alueella jonkin aikaa”, arvioi tuolloin maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Eero Rautiainen.
Harjoituksessa keskityttiin konkreettiseen toimintaan. Metsään oli piilotettu kolme hiekkasäkkiä, jotka esittivät tautiin kuolleita villisikoja. Lisäksi maastossa oli neljä muuta luun- tai lihanpalaa, jotka esittivät jo kauemmin kuolleena olleen sian jäänteitä.
Etsijöiden tehtävänä oli etsiä kohteet ja merkitä ne selkeästi sekä maastoon että karttasovellukseen. Harjoituksessa kävi selväksi, että metsässä tarvitaan paljon etsijöitä, sillä vaikeakulkuisessa maastossa raatoja on vaikea erottaa edes muutaman metrin päästä.
Vaikeakulkuisesta maastosta sian raatojen etsiminen on hankalaa. Kuva: Eija VallinheimoToisessa harjoituksen vaiheessa liikkeelle lähti noutoryhmä, jonka tehtävänä oli kuljettaa yksi raadoista pois metsästä niin, että tauti ei pääse leviämään. Tämän takia jo suojavaatteiden pukeminen ja riisuminen oli tehtävä huolellisesti.
”Tässä auttaa se, että kuvittelee, että virus olisikin vaarallista säteilyä, johon ei tule koskea”, vinkkasi läänineläinlääkärin ominaisuudessa harjoituksessa mukana ollut Riku Pukonen.
”Nopea toiminta on tärkeää, sillä jos tautia ei heti alkuvaiheessa saada torjuttua, on siitä hyvin vaikeaa päästä myöhemminkään eroon”, Pesonen totesi.
Kyösti Autio (vas.) ja Tuukka Vuorinen saivat tuotua pressuun tarkasti käärityn villisian onnistuneesti pois metsästä. Kuva: Eija VallinheimoJuttua on muokattu 18.6.25 julkaistun jutun pohjalta.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
