• Väitös: Afrikkalainen sikarutto lisääntyy villisioissa kesysikoja nopeammin

    Villisiat ovat alttiimpia afrikkalaiselle sikarutolle (ASF) kuin kesysiat.
    Emil Wikström Lassa ottamassa näytettä kuolleesta villisiasta Fagerstan kunnan ulkopuolella vuonna 2023.
    Emil Wikström Lassa ottamassa näytettä kuolleesta villisiasta Fagerstan kunnan ulkopuolella vuonna 2023. Kuva: Estelle Ågren/SVA.
    Metsä|Eläintaudit
    22.5.202611:00
    Eija Vallinheimo
    Lue artikkelin tiivistelmä
    • Emil Wikström Lassan SLU:ssa tekemä väitöskirja osoittaa, että villisiat sairastuvat afrikkalaiseen sikaruttoon nopeammin kuin kesysiat. ASF-virus lisääntyy villisioissa nopeammin, ja kudosvauriot syntyvät aikaisemmin.

    Afrikkalainen sikarutto tarttuu villisikoihin herkemmin kuin kesysikoihin. Tämä todetaan Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) tehdyssä väitöskirjassa, jossa tutkittiin Västmanlandin läänissä taudinpurkauksen aikana tavattuja villisikoja.

    Tohtoriopiskelija Emil Wikström Lassa SLU:sta on ollut tiiviissä yhteistyössä Ruotsin eläinlääketieteellisen instituutin kanssa pystynyt osoittamaan, että villisiat sairastuvat ASF:ään nopeammin kuin kesysiat.

    Tutkituilla villisioilla ilmeni taudin oireita aikaisemmin kuin kesysioilla. Ruhojen tutkimukset osoittivat, että ASF-virus lisääntyi nopeammin villisioissa ja että kudosvaurioita kehittyi aikaisemmin kuin kesysioilla. Tämä viittaa siihen, että villisioilla on alhaisempi vastustuskyky virukselle.

    Minun panokseni on ensisijaisesti lisätä tietoa siitä, miten tauti etenee villisikojen kehossa.

    Emil Wikström Lassa

    ”Minun panokseni on ensisijaisesti lisätä tietoa siitä, miten tauti leviää villisikojen kehossa ja miten elimet kärsivät päivä päivältä, keskittyen taudin varhaisvaiheeseen”, sanoo Wikström Lassa SLU:n tiedotteessa.

    Metsästäjät olivat ratkaisevassa roolissa Ruotsin ASF-taudin pysäyttämisessä. Samalla tutkijoille avautui tilaisuus kerätä näytteitä sairastuneilta villisioilta. Tuloksia voitiin verrata Unkarissa muutamaa vuotta aiemmin tapahtuneeseen taudinpurkaukseen.

    ”Tutkijalle on aina ainutlaatuinen ja jännittävä tilaisuus nähdä, mitä taudinpurkauksen aikana tapahtuu. Normaalisti luonnollisesti tartunnan saaneen villisian hankkiminen voi olla vaikeaa, mutta nyt olimme itse paikan päällä”, Emil Wikström Lassa kertoo.

    Taudin kulkuun voi vaikuttaa se, että villisiat elävät huomattavasti kovempaa elämää kuin kesytetyt sukulaisensa. Tämä voi vaikuttaa taudin kehittymiseen.

    Yksi tutkimuksen tuloksista on, että villisiat on otettava mukaan ASF-rokotteiden kehittämiseen eikä kehitystyötä tule keskittää pelkästään kesysikoihin. Tämä on tärkeätä, koska villisioilla on ollut keskeinen rooli ASF:n leviämisessä Euroopassa ja Aasiassa viime vuosikymmeninä.

    Afrikkalainen sikarutto (ASF) on yksi tuhoisimmista sikoihin maailmanlaajuisesti vaikuttavista tartuntataudeista.

    Vuonna 2026 raportoidut ASF-tapaukset villisioissa

    Puola – 921

    Liettua – 569

    Italia – 477

    Unkari – 380

    Bulgaria – 277

    Saksa – 260

    Romania – 244

    Latvia – 181

    Lähde: Face

    Euroopan metsästäjiä edustavan Face (The European Federation for Hunting and Conservation) on tehnyt videon ASF:stä. Videon lopussa on hätkähdyttäviä kuvia siitä, miltä ASF pahimmillaan näyttää tartunta-alueiden metsissä.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Ansioitunut villisian metsästäjä Markku Taurama ja bretagnenbassetti Leo kuminapellosta ammutun karjun kaadolla.

      Erä | Villisikojen määrän aisoissa pitäminen vaatii paljon työtä – ”Villisika on yksi vaikeimmin metsästettävistä lajeista”

      Tilaajalle
    • Ruokaviraston ASF-tiimi sai Suomen Sikayrittäjien myöntämän Vuoden sikateko -tunnustuksen 26.9.2025.

      Erä | Taistelua afrikkalaista sikaruttoa vastaan käydään sekä metsässä että laboratoriossa

      Tilaajalle
    • Todennäköisesti virus levisi Saksiin Puolasta villisikojen mukana.

      Eläintaudit | Mediat: Afrikkalainen sikarutto vei 60 miljoonaa euroa – Saksan osavaltio onnistui taudin nitistämisessä

    Artikkelin aiheet
    afrikka­lainen sikarutto
    villisikа
    Emil Wikström Lassa
    Ruotsin maatalousyliopisto
    rokotetutkimus
    Erä
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua