Virolahden Metsästysseura ry vastaanotti Suomen Sikayrittäjien myöntämän tunnustuspalkinnon. Kuvassa Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg ja metsästysseuran edustaja Kristian Värri. Kuva: Eija Vallinheimo
Villisikojen määrän aisoissa pitäminen vaatii paljon työtä – ”Villisika on yksi vaikeimmin metsästettävistä lajeista”
Virolahden Metsästysseurassa jos missä tiedetään villisikojen metkut ja sen metsästykseen liittyvät haasteet. Seurassa on osaamista, jota ei välttämättä muualta edes löydy.TilaajalleLappeenranta
Ansioitunut villisian metsästäjä Markku Taurama ja bretagnenbassetti Leo kuminapellosta ammutun karjun kaadolla. Kuva: Heikki VärriVirolahden Metsästysseura ry vastaanotti Suomen Sikayrittäjien myöntämän tunnustuspalkinnon ja vuoden metsästysseura -tittelin 12. maaliskuuta Lappeenrannassa. Tunnustus annettiin seuralle, koska seuran alueella kaadettiin vuoden 2025 aikana peräti 60 villisikaa.
Virolahden Metsästysseuran puolesta tunnustuksen otti vastaan Kristian Värri, joka sanoo tunnustuksen olevan suuri kunnianosoitus seuran pitkäjänteiselle villisianmetsästykselle.
”Tämä on hieno kiitos metsästäjille heidän tekemästä arvokkaasta työstä. Seurassa villisianmetsästykseen paneutunut ydinjoukko on suhteellisen pieni, mutta asiaansa sitoutunut.
Sitoutumista tarvitaan, sillä villisika ei ole helppo metsästettävä.
”Villisika on todella viisas eläin ja siksi myös yksi vaikeimmin metsästettävistä lajeista. Aina kun metsästäjät keksivät uuden käytännön metsästyksessä, siat keksivät hyvin nopeasti tavan pysyä hengissä. Apua ja oppejaan seuran metsästäjät ovat antaneet myös maa- ja metsätalousministeriölle ja Luonnonvarakeskukselle.”
”Villisian metsästys vaatii metsästäjältä hyvin monipuolisia taitoja. Moni ei myöskään tajua sitä työmäärää, mitä yhden villisian metsästäminen vaatii.”
”Moni ei myöskään tajua sitä työmäärää, mitä yhden villisian metsästäminen vaatii.”
Värri kertoo, että villisian metsästys vaatii lukemattomia tunteja erilaisia valmistelutöitä, kuten ruokintojen ja riistakameroiden asettamista oikeisiin paikkoihin. Tarkka villisikojen seuranta ja oikeaan osuneet arviot villisikojen liikkeistä tuovat paremman mahdollisuudet saada saalista. Villisiat ammutaan seurassa etupäässä ruokintojen läheisyydessä olevilta passipaikoilta tai ruokinnoille hiipien.
”Silti varsin usein käy niin, että villisiat vetävät pidemmän korren ja saalis jää saamatta”, Värri naurahtaa.
Ruokintapaikkojen ylläpito ja riistakameroiden seuranta ovat tärkeä osa villisian metsästystä. Kuva: Jarmo KoskelaVärri muistuttaa, ettei työ kuitenkaan lopu onnistuneeseen riistalaukaukseen, sillä sen jälkeen vaaditaan vielä useiden tuntien työ ennen kuin villisika on saatu vedettyä maastosta pois ja jatkokäsiteltyä.
”Meillä kaikista ammutuista villisioista lähetetään Ruokavirastolle näytteet, joista tutkitaan ASF eli afrikkalainen sikarutto. Virolahden Metsästysseuran metsästäjät ovat hyvin valveutuneita tässä asiassa. Aktiivinen metsästystoiminta on ehdottomasti paras lääke ASF:n torjunnassa. Tällä tavoin villisikakanta voidaan pitää aisoissa ja estää ASF:n leviäminen Suomen alueelle. Etenkin näin raja-alueen lähellä työ on tärkeää.”
Virolahden metsästysseura ry:n metsästysalue rajautuu paikoin Suomen ja Venäjän väliseen rajaan. Venäjän puolella tiedetään olevan ASF:ää sairastavia villisikoja.
Villisikatilannetta on tarkkailtu alueella vuodesta 2015 lähtien aktiivisesti. Villisiat ovat myös näinä talvina talvehtineet alueella. Tämän 11 vuoden aikana Virolahden metsästysseuran alueella on ammuttu ainakin 328 villisikaa.
Erityistä kiitosta Värri antaa metsästysasetuksen muutokselle, joka sallii keinovalon ja elektronisten tähtäinlaitteiden käytön villisian metsästyksessä.
”Ilman tuota muutosta villisikoja olisi ammuttu vain murto-osa nykyisestä saaliista. ”
”Jos villisikakanta pääsee kasvamaan hallitsemattomaksi, on mahdollisen taudin hävittäminen maasta äärimmäisen vaikeaa.”
Suomen Sikayrittäjät ry on jo pitkään kannustanut metsästäjiä aktiiviseen villisikojen metsästämiseen vaarallisen afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisriskin pienentämiseksi.
”Jos villisikakanta pääsee kasvamaan hallitsemattomaksi, on mahdollisen taudin hävittäminen maasta äärimmäisen vaikeaa ja voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä”, muistuttaa Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg.
Afrikkalainen sikarutto leviää huolestuttavasti Euroopassa ja sitä esiintyy naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä. Ruotsissa tautia tavattiin vuosina 2023–24, mutta laajojen torjuntatoimien avulla se saatiin hävitettyä. Villisikojen kattava ja ajantasainen tutkiminen on tärkeää taudin mahdollisen maahantulon havaitsemiseksi nopeasti.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
