Taistelua afrikkalaista sikaruttoa vastaan käydään sekä metsässä että laboratoriossa

Ruokavirasto kertoo, että näytteitä saatiin viime vuonna 1 011 metsästetystä ja 29 kuolleena löydetystä tai kolarin vuoksi kuolleesta villisiasta. Näytemäärä metsästetyistä villisioista lisääntyi lähes kuudellakymmenellä, kuten kokonaisnäytemääräkin.

Metsästäjät lähettivät näytteet 88 prosentista saaliiksi saaduista villisioista. Tutkittujen osuus metsästetyistä laski hieman, mutta on edelleen hyvällä tasolla. Riistakeskuksen saalistilaston mukaan viime vuonna metsästettiin yhteensä 1 152 villisikaa. Määrä on hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tutkittujen näytteiden alueellinen jakauma on Ruokaviraston tiedotteen mukaan muuttunut hieman: Etelä-Karjalasta tuli jälleen suurin osa näytteistä (38 %), mutta Kymenlaakson ja Uudenmaan näytemäärä ja osuus kokonaisnäytemäärästä (molemmat 17 %) on lisääntynyt. Etelä-Pohjanmaa on vakiinnuttanut paikkansa kärkinelikossa, sen osuus näytteistä oli kahdeksan prosenttia.

Näytteitä toivotaan sekä metsästetyistä että kuolleena löytyneistä eläimistä. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunnalle on tärkeää, että taudin esiintymistä luonnonvaraisissa villisioissa tutkitaan jatkuvasti. Villisikojen kattava ja ajantasainen tutkiminen on tärkeää afrikkalaisen sikaruton mahdollisen maahantulon havaitsemiseksi nopeasti.

Afrikkalainen sikarutto leviää huolestuttavasti muualla Euroopassa ja sitä esiintyy naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä. Espanja sai taudin viime marraskuussa Barcelonan alueen villisikoihin 30 vuoden tautivapaan jakson jälkeen. Espanja on maailman kolmanneksi suurin sianlihan tuottaja.

Erityistä huolta Ruokavirastossa herättää villisikakannan leviäminen keskeisille siantuotannon alueille.

Maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä on linjannut, että villisikakanta tulisi saada vähennettyä puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2024. Villisikojen aktiivista metsästystä tulee jatkaa koko maassa ja aivan erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueella.

Luke kertoi aiemmin, että edellinen kanta-arvio viittasi kannan kääntyneen kasvuun muutaman vuoden pienentymisen jälkeen. Kannan runsastumista on kuitenkin saatu metsästyksellä leikattua viime vuoden vuoden aikana.

Ruokavirasto muistuttaa, että kuolleena löydetystä tai sairaaksi epäillystä villisiasta tulee ilmoittaa nopeasti kunnaneläinlääkärille, jotta eläin saadaan tutkittavaksi. Ilmoittajalle maksetaan ilmoituspalkkio (150 €).

Ruokavirasto kannustaa myös metsästäjiä lähettämään näytteitä metsästetyistä villisioista. Virustutkimusnäytteiden lähettämisestä maksetaan näytepalkkio (50 €) ja naarasvillisiasta vielä lisäpalkkio (100 €), jos näytteeksi lähetetään myös pala kohtua. Palkkio maksetaan joko metsästysseuralle tai yksityiselle metsästäjälle. Palkkion saamiseksi tulee metsästysseuran lähettää lasku Ruokavirastoon. Yksityisen metsästäjän tulee palkkion saamiseksi käyttää sähköistä ePalkkio-palvelua.

Trikiinitutkimusta ei ole enää viime vuoden alusta alkaen voinut vaihtaa palkkioon, joten trikiininäytteet tulisi lähettää niitä tutkivaan Ruokaviraston hyväksymään laboratorioon tai maksulliseen tutkimukseen Ruokavirastoon erillisellä lähetteellä.