Alueellisesti eniten villisikoja on edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomessa. Kuva: Luke
Metsästys leikkasi kannan kasvua – villisikakanta pysynyt ennallaan viime vuodesta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan tammikuussa 2026 kannan keskimääräinen koko oli vajaat 2 400 villisikaa.Tilaajalle
Viime vuoden metsästyssaalis, 1147 villisikaa, oli suurin neljään vuoteen. Kuva: Kari SalonenLuonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan Suomen villisikakanta on pysynyt lähes samana edelliseen kanta-arvioon verrattuna.
Suomessa oli tammikuun 2026 alussa keskimäärin 2 380 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1 893–3 085 yksilöä. Alueellisesti eniten villisikoja on edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomessa.
”Metsästyssaalis (1147 villisikaa) olikin suurin neljään viime vuoteen.”
"Edellinen kanta-arvio viittasi kannan kääntyneen kasvuun muutaman vuoden pienentymisen jälkeen. Kannan runsastumista on kuitenkin saatu metsästyksellä leikattua vuoden aikana. Metsästyssaalis, 1 147 villisikaa, olikin suurin neljään viime vuoteen. Kanta-arvion mukaan villisikamäärä on siten pysynyt viime vuoden tasolla, eikä kannan kasvu näyttäisi jatkuneen. Myöskään levinneisyysalueessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta”, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.
Luken tiedotteessa muistutetaan, että vuosittaiset luvut ovat suuruusluokkaa kuvaavia eikä niinkään tarkan yksilömäärän arvioita. Laskentamalli päivittää myös edellisten vuosien kanta-arviot, joten oleellista on katsoa kannan kasvutrendin tasoa ja suuntaa.
”Arvion luotettavuuteen vaikuttaa merkittävästi metsästäjien arviot alueellisista villisikamääristä. Onkin erittäin tärkeää, että metsästäjien ilmoittamisaktiivisuus pysyisi edelleen korkeana”, Kunnasranta jatkaa.
Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.
Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisestieläintautiriskien arviointiin.
Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat hirvenmetsästäjien tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä Oma riista -palveluun kirjatut havainnot. Lisäksi käytetään kirjallisuuteen perustuvaa tietoa villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.
Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
