Koko Euroopan villisikasaalis noussut 3,3 miljoonaan yksilöön

Eurooppalaisten metsästäjien keskusjärjestö Face on julkaissut raporttinsa sorkkaeläinten pyynnistä Euroopassa. Tiedot perustuvat Facen jäsenten julkaisemiin tietoihin.

Raportin mukaan villisika on toiseksi eniten pyydetty sorkkaeläinlaji Euroopassa heti metsäkauriin jälkeen. Vuosittainen saalismäärä on viime vuosina noussut yli 3,3 miljoonaan yksilöön.

Useissa Euroopan maissa pyydettyjen villisikojen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä villisikakantojen kasvun myötä.

Eniten villisikoja on pyydetty Ranskassa, jossa sikoja saatiin saaliiksi vuonna 2023 noin 860 000. Ranskassa saalismäärä on lähes tuplaantunut kahden viime vuosikymmenen aikana, sillä vielä ennen 2000-lukua saalismäärä ei ylittänyt 440 000.

Ranskaa seuraavat Saksa (550 000) ja Espanja (450 000). Muut maat, kuten Italia, Tšekki, Puola, Unkari, Ruotsi ja Kreikka, raportoivat 300–100 000 pyydystetystä yksilöstä vuosittain. Suomen saalismäärä on vaihdellut tuhannen yksilön molemmin puolin.

Villisikoja saatiin saaliiksi 3,3 miljoonaa yksilöä niissä 31 maassa, jotka kuuluvat Facen sorkkaeläinten saalisraporttiin vuodelta 2025. Lajia ei esiinny Kyproksella, Irlannissa eikä Maltalla.

Villisikakannat ovat kasvussa Euroopassa, mutta myös maailmanlaajuisesti sama trendi on nähtävissä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Marokossa, Tunisiassa, Turkissa ja Kiinassa.

Euroopassa villisiat ovat levinneet alueille, joilla niitä ei ole aiemmin ollut, kuten tiheästi asutuille kaupunkialueille. Villisiat aiheuttavat erilaisia taloudellisista vahinkoja esimerkiksi maataloudelle, mutta myös levittävät tauteja. Eurooppaa riivaa tällä hetkellä muun muassa afrikkalainen sikarutto, joka leviää myös villisikojen keskuudessa.

Villisialla on sorkkaeläinten joukossa suurin lisääntymisnopeus, ja se on elinympäristönsä suhteen erittäin sopeutumiskykyinen ja kaikkiruokainen. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat leudommat talvet voivat lisätä villisian levinneisyysaluetta.

Facen raportissa todetaan, että hallitusten, maanviljelijöiden, ympäristönsuojelijoiden ja metsästäjien välillä tarvitaan koordinoidumpia toimia, jotta voidaan paremmin tasapainoilla villisikojen aiheuttamien ekologisten hyötyjen ja haasteiden välillä.