Kuuden kunnan tulo raatokeräilyn piiriin on yllättänyt ikävästi sikatilalliset. Ainakin iittiläinen Ville Savelainen moittii hallintoa huonosta tiedottamisesta.
Savelainen luki vasta tämän vuoden ensimmäisestä Maaseudun Tulevaisuudesta, ettei hän saa enää hävittää kuolleita sikoja hautaamalla. Uusi kansallinen asetus poisti niin sanotuista syrjäisistä alueista Asikkalan, Iitin, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän.
Märehtijöitä koskeva muutos osuu Kiimingin kuntaan. Sielläkin on tämän jälkeen kiellettyä hävittää kuolleet märehtijät maahan hautaamalla.
Savelainen ei vastusta käytäntöä mutta olisi halunnut reilun siirtymäajan. Esimerkiksi teuraskontin hankintaan saattaisi saada investointitukea, mutta se pitää anoa kuukausia etukäteen.
Savelaisen mielestä tyylikäs tapa tiedottaa olisi ollut lähettää kirje kaikille niille sikatiloille, joita uudet määräykset koskevat.
Asetus antaa puolen vuoden siirtymäajan vain kotiteurastuksessa syntyvän eläinjätteen hävittämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) tiedotti asetuksen voimaantulosta 30. marraskuuta viime vuonna.
MMM:n eläinlääkintäylitarkastaja Kirsti Huovinen kertoo, että asetuksen valmisteluvaiheessa kuultiin toimijoita jo vuosi sitten. Lausunnot pyydettiin muun muassa MTK:lta viime kesänä.
”Ei asetuksen pitänyt ihan puskasta tulla. MTK:n edustajan piti olla alueisiin yhteydessä”, Huovinen sanoo mutta myöntää, että asiasta olisi voinut paremminkin sikatiloja informoida.
Huovinen on ymmärtänyt, että sikatilat tulevat raatokeräilyyn mielellään mukaan, koska ne pääsevät samalla valtionavun piiriin.
Savelainen ei kapinoi itse asiaa vastaan, mutta jonkinlainen siirtymäkausi olisi pitänyt olla. Hän kasvattaa kerralla noin 800 sikaa. Hävitettäväksi voi joutua kasvatuserästä joskus kymmeniä sikoja. REIJO VESTERINEN