Tiukka viesti nautojen viennistä – ETT: ”Tautiriski hirvittää”
Ulkomaisten kuljetusautojen käynti suomalaisilla tiloilla on iso eläintautiriski.Tilaajalle
Vuonna 2019 Suomesta vietiin nautoja vielä Venäjälle. Kuva Vaalimaan raja-asemalta. Kuva: Maija PartanenUlkomaiset eläinkuljetusautot ja kuljettajat eivät saisi käydä suomalaisilla tuotantoeläintiloilla, muistuttaa Eläinten terveys ETT.
Mikäli eläimiä viedään ulkomaille, ne tulisi keräillä tiloilta suomalaisella kalustolla satamaan tai muuhun rajanylityspaikkaan, jossa ne lastataan ulkomaiseen kuljetusajoneuvoon, yhdistys painottaa.
”Lakihan tämä ei ole, mutta toivomme, että ohjetta noudatetaan, eikä Suomen hyvää eläintautitilannetta vaaranneta”, ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari sanoo.
Hän pitää esimerkiksi afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä ilmeisenä.
”On tärkeää, että alan toimijat kuten tuottajat ja sidosryhmät, sitoutuvat yhteisiin tautiriskien hallinnan toimenpiteisiin. Vain näin voidaan turvata sekä nautojen pidon että koko elinkeinon tulevaisuus Suomessa”, ETT linjaa.
Toppari muistuttaa, että sukusolujen vienti olisi elävien eläinten kauppaa toivottavampaa. ”Emme halua estää eläinkauppaa sinänsä.”
”Lakihan tämä ei ole, mutta toivomme, että ohjetta noudatetaan, eikä Suomen hyvää eläintautitilannetta vaaranneta.”
Toinen ongelma viennissä ovat pitkät kuljetusmatkat.
”Tiettävästi nautoja on myyty Suomesta ainakin Viroon. Sitähän me emme tiedä, mihin matka sieltä mahdollisesti jatkuu”, Toppari toteaa.
Käynnissä on parhaillaan esimerkiksi MTK-Varsinais-Suomen ja MTK-Satakunnan hallinnoima BreedExpo2 -hanke, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen eläinaineksen vientiä Turkkiin, Azerbaidzhaniin ja Uzbekistaniin.
Toppari kertoo kuulleensa Euroopassa tapauksista, joissa Uzbekistanin tai Kazakstanin suuntaan matkaavat eläimet eivät olekaan päässeet Turkin rajalta eteenpäin.
”Silloin tilanne vaikea, koska myöskään EU ei ota niitä takaisin. Näistä voi seurata hyvin suuria hyvinvointiongelmia”, Toppari kertoo.
BreedExpo2 -hankkeen koordinaattori Aino Launto-Tiutun mukaan vientejä tavoitemaihin ei ole vielä tehty, eikä niitä todennäköisesti ole toteutumassakaan.
”Suomen pitäisi pystyä erottumaan maana, jonka alueelta ei lähde eläinten hyvinvointia vaarantavia pitkiä eläinkuljetuksia, jotta saamme turvattua toiminnan edellytykset niille tiloille, jotka meillä vielä Suomessa toimivat.”
ETT muistuttaa, että EU:n komission valmisteleman eläinten kuljetusasetuksen ehdotettu muoto haastaa Suomen sisäisiä eläinkuljetuksia kuljetusaikamääräyksillä.
”Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja on tärkeää, että maatamme voitaisiin pitää kuljetusaikojen tulkinnan osalta harvaan asuttuna alueena”, yhdistys pohjustaa.
Asetuksen tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi pitkien, EU:n ulkopuolelle ja maasta toiseen ulottuvien, kuljetusten aikana. Toppari pelkää, että pitkien vientikuljetusten teko Suomesta voi heikentää Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa kuljetusasetukseen.
”Suomen pitäisi pystyä erottumaan maana, jonka alueelta ei lähde eläinten hyvinvointia vaarantavia pitkiä eläinkuljetuksia, jotta saamme turvattua toiminnan edellytykset niille tiloille, jotka meillä vielä Suomessa toimivat.”
Nautojen vienti kiinnostaa nyt tuottajia, koska naudan hinta on muualla selvästi parempi kuin Suomessa, toteaa BreedExpo2 -hankkeen asiantuntija Antero Kaappa MTK-Satakunnasta.
”Markkinat olisivat nyt isot meidän eläimille Suomen hyvän tautitilanteen sekä muita alemman hintatason vuoksi.”
Viennistä keskusteltiin aktiivisesti muun muassa Pihvikarjaliiton ja BreedExpo2:n seminaarissa tammikuun lopulla. Pihvikarjaliitto on väläyttänyt myös vientiin erikoistuvan tuottajaorganisaation perustamista.
”Näkisin viennissä paljon mahdollisuuksia. Nykyisin jauhelihaksi menee paljon hyviä eläimiä, joilla voisi olla käyttöä myös jalostuksessa”, Kaappa sanoo.
”Kyllä tuottajahinnan laahaaminen Suomessa on suurempi riski huoltovarmuudelle.”
Kaappa pitää ristiriitaisena ETT:n kannanoton mainintaa siitä, että viennin aiheuttama tautiriski uhkaa huoltovarmuutta.
”Kyllä tuottajahinnan laahaaminen Suomessa on suurempi riski huoltovarmuudelle.”
Hän myöntää kuitenkin, että huoli eläintautien leviämisestä kuljetusten välityksellä on aiheellinen.
”Jatkossakin on tarkoitus toimia ETT:n ohjeen mukaan, vaikka ei se ainakaan yksinkertaista kaupankäyntiä tilojen kannalta, ja aiheuttaa lisää myös kuluja.”
”Jatkossakin on tarkoitus toimia ETT:n ohjeen mukaan, vaikka ei se ainakaan yksinkertaista kaupankäyntiä tilojen kannalta, ja aiheuttaa lisää myös kuluja.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
