Kasvinsuojeluaineiden tiukka 50 prosentin vähennystavoite etenee EU:ssa – juurikäävän torjunnassa käytettävälle urealle saattaa löytyä Suomen kannalta vielä hyvä ratkaisu

Kasvinsuojeluaineiden käytön 50 prosentin vähennystavoite EU-alueella etenee marraskuussa Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Tiistaina parlamentin ympäristövaliokunta muodosti kantansa, joka tulee olemaan pohjana parlamentin käsittelyssä.

Valiokunta haluaa vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden riskejä 50 prosentilla vuosien 2013–2017 keskimääräisestä käytöstä.

Vaarallisimpien aineiden käyttöä olisi vähennettävä 65 prosenttia.

Päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen, jossa 47 oli hyväksymisen puolella, 37 vastaan ja kaksi äänesti tyhjää.

Suomen kannalta kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotuksessa isoja kysymyksiä ovat olleet metsätaloudessa juurikäävän torjunnassa käytettävä urea sekä Suomen jo ennestään muihin maihin verrattuna vähäinen kasvinsuojeluaineiden käyttömäärä.

75 prosenttia kaikista Suomessa käytetyistä torjunta-aineista on ureavalmisteita.

Näyttää siltä, että urea on edelleen ympäristövaliokunnan ehdotuksessa mukana kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärässä, kertoo johtava asiantuntija Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomi on tuonut ongelmaa esille jäsenmaiden ministereiden kokouksissa sekä neuvoston työryhmässä ja viestinyt siitä myös komissiolle.

Komissiossa on määritelty, että jos kemiallinen torjunta-aine on identtinen biologisen aineen kanssa, niin aine voisi jäädä vähennystavoitteen ulkopuolelle. Siten urea lopulta saattaa jäädä pois laskuista ja se helpottaisi Suomen tilannetta saavuttaa tavoitteet.

Ratkaisu on kuitenkin vielä monen neuvottelun takana.

Valiokunta haluaa jäsenmaiden päättävän kansalliset vähennystavoitteensa ja komissio päättäisi sitten ovatko tavoitteet riittäviä.

Vähennystavoitteen laskemiseen on kaava, joka huomioi muun muassa jo tehdyt vähennykset tarkasteluvuosiin nähden sekä kasvinsuojeluaineiden käytön voimakkuuden maassa. Siten osalle jäsenmaista vähennystavoite voi olla selvästi alle ja osalle yli 50 prosenttia.

Suomessa käyttö on vähäistä moneen muuhun maahan verrattuna. Viime vuosina käyttömäärät eivät ole paljoa laskeneet, sillä suurimmat käytön vähennykset on tehty jo aiemmilla vuosikymmenillä.

Valiokunnan mepit äänestivät sen puolesta, että kasvinsuojeluaineiden käyttö kielletään herkillä alueilla kokonaan. Niihin sisältyy esimerkiksi kaupunkien puistot. Tulkinta siitä, olisiko Suomessa herkiksi alueiksi luokiteltuja peltoja, on vielä epävarma.

Jotta viljelijöille on jatkossa vaihtoehtoja tarjolla, haluaa ympäristövaliokunta vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita lisää markkinoille.

Jern toteaa, että riippuu kuitenkin alan yrityksistä kuinka aktiivisesti ne hakevat uusille aineille hyväksyntöjä.

Euroopan parlamentti käsittelee asetusta kasvinsuojeluaineista marraskuun lopulla, minkä jälkeen se aloittaa neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Myös jäsenmaiden on kuitenkin ensin päästävä yhteisymmärrykseen omasta kannastaan. Mielipiteissä eri maiden välillä on vielä paljon eroja, Jern toteaa.

Suomen kantana on, että kasvinsuojeluaineiden riskejä pitää vähentää. Suomi kuitenkin keskittyisi juuri riskeihin, eikä laatisi käyttömäärille tiukkoja vähennystavoitteita.

”Kasvinsuojelun tarve on muuttuva erilaisten kasvukausien mukaan. Käyttömäärien pitäisi siten saada vaihdella tarpeen mukaan”, Jern sanoo.

EU:n komissio julkisti kesällä 2022 asetusehdotuksensa, että kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niihin liittyviä riskejä pitää vähentää 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus on osa EU:n tavoitteita pienentää ruokajärjestelmän ympäristöjalanjälkeä.