Kasvinsuojeluaineista puolet pois? EU-komission tavoite on kova ja korvaavien menetelmien kehittämisellä jo kiire

EU-komissio julkisti kesällä esityksen asetuksesta, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö on puolittava vuoteen 2030 mennessä. Poliittinen paine ehdotuksen läpivientiin on kova.

Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ympäristökeskus Syken selvityksen mukaan asetuksen toteutuessa esitetyn kaltaisena vaihtelevat vaikutukset paljon kasvilajeittain. Esimerkiksi glyfosaatin käytön vähentäminen puoleen aiheuttaisi viljoilla 10–20 prosentin taloudelliset tappiot.

Tauti- ja tuholaisaineiden vähentämisen vaikutukset ovat sidoksissa sääoloihin.

Suomessa suurin kohu on noussut siitä, että metsässä juurikäävän torjuntaan käytettävä urea on laskettu mukaan vähennettävään määrään. Myyntimäärien mukaan metsätalouskäyttöön tarkoitettu urea vastaa 75 prosenttia torjunta-aineiden kokonaismyynnistä.

Maa- ja metsätalousministeriön johtavan asiantuntijan Tove Jernin mukaan Suomi on yrittänyt saada läpi tulkintaa, jonka mukaan asetuksessa käsiteltäisiin vain pellolta pöytään -ketjussa käytettäviä aineita ja metsässä käytettävä urea jätettäisiin laskelmasta kokonaan pois. Näin vähennys kohdistuisi järkevämmin vain peltokäyttöön tarkoitettuihin aineisiin.

”Valitettavasti Suomi on aika yksin ehdotuksen kanssa. Ymmärrystä muilta mailta ei ole juuri saatu”, Jern toteaa.

”Asiaa yritetään viedä edelleen eteenpäin. Ruotsi on ensi vuonna puheenjohtajamaa ja yritämme hyödyntää hyvää yhteistyötä heidän kanssaan.”

Asetusehdotuksen eteneminen on vielä epävarmaa.

”Tämänhetkinen maailmantilanne ja sen vaikutukset ruuantuotantoon sekä suhtautuminen omavaraisuuteen ovat saaneet monet jäsenmaat kritisoimaan ehdotusta. Vaikutuslaskelmien päivitystä on pyydetty monelta taholta”, Jern kertoo.

Asian keskeneräisyyden vuoksi keskustelut vähennyskohteista ovat vielä alkutekijöissään. Jos urea jätetään laskelmien ulkopuolelle, kohdistuu huomio todennäköisesti ensimmäisenä glyfosaattiin. Se on käyttömäärältään selvästi suurin kasvinsuojeluaine.

Luonnonvarakeskuksessa on menossa ainakin yksi hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia vähentää glyfosaatin käyttöä.

Korvaavat torjuntamenetelmät ovat lähinnä mekaanisia. Pienemmät ympäristöriskit omaavaa torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä. Osalle kasveista voidaan kuitenkin käyttää valikoivia torjunta-aineita.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen voi vaikeuttaa myös sopeutumista ilmastonmuutokseen, sillä ennusteiden mukaan kasvitaudit ja tuholaiset lisääntyvät ilmaston lämmetessä.

Korvaavien torjuntamenetelmien kehittämisellä alkaa olla kiire.