• Tuotos- ja ruokintatietojen yhdistäminen säästää maidontuottajan työaikaa

    Jarmo ja Heikki Toivan maitotila Kangasalla on yksi Hankkijan uuden Online-Onnikki-ruokintapalvelun pilottitiloista.
    Tilaajalle
    Hankkijan ruokinta-asiantuntija Paula Fiore on Kaukajärven maitotilan ja sen lehmien luottokumppani.
    Hankkijan ruokinta-asiantuntija Paula Fiore on Kaukajärven maitotilan ja sen lehmien luottokumppani.  Kuva: Kimmo Haimi
    Maatalous|Maidontuotanto
    12.11.202309:00
    Maija Ala-Siurua
    Kangasala

    Itsensä kouluttaminen ja laajat yhteistyöverkostot ovat tärkeitä oman ammattitaidon ylläpitämiselle, kertoo maidontuottaja Jarmo Toiva Kangasalta.

    ”Keskustelut muiden kanssa auttavat näkemään, missä itsellä olisi parannettavaa.”

    Ammattitaitoa on sekin, että osaa tehdä valintoja: mitkä asiat on tehokkainta ja taloudellisinta tehdä itse ja mihin ottaa yhteistyökumppani.

    Kaukajärven tilalla yhdeksi yhteistyökumppaniksi on valittu Hankkija. Yhden robotin pihatto otettiin käyttöön 2012. Alusta saakka on käytetty Hankkijan rehuja, Jarmo Toiva kertoo. Ruokintasuunnitelman tekee yhtiön ruokinta-asiantuntija Paula Fiore.

    Pamela on Jarmo Toivan lempilehmä.
    Pamela on Jarmo Toivan lempilehmä.  Kuva: Kimmo Haimi

    Toiva pitää tilaa yhtymänä yhdessä isänsä Heikin kanssa. Tilalla työskentelee myös isän puoliso Päivi Vaarala. Karjassa on 65 lypsävää, nuorkarjan ja ummessa olevien kanssa pääluku nousee 130 eläimeen.

    Karjassa on ayrshirejä ja holsteineja sekä yksi jerseyristeytys. Keskituotos on 12 000 kiloa, rasvaprosentti on 4,51 ja valkuainen 3,60. Peltoa 105 hehtaaria omat ja vuokramaat yhteenlaskien.

    Keskustelut muiden kanssa auttavat näkemään, missä itsellä olisi parannettavaa. Jarmo Toiva

    Jarmo Toiva ja Hankkijan nautarehujen kehityspäällikkö Pirjo Hissa tutkimassa seosrehun koostumusta.
    Jarmo Toiva ja Hankkijan nautarehujen kehityspäällikkö Pirjo Hissa tutkimassa seosrehun koostumusta.  Kuva: Kimmo Haimi

    Toivat ovat olleet mukana monissa Hankkijan ruokinnan suunnitteluun liityvissä projekteissa. Nyt Kaukajärvi on yksi rehuyhtiön uuden Online-Onnikki-ruokintapalvelun piloteista. Ohjelman testaaminen aloitettiin toukokuussa.

    Online-Onnikki on palvelu, joka kokoaa yhteen tuotos- ja ruokintatiedot. Tuotostiedot palvelu saa lypsyrobotilta.

    Fiore pystyy seuraamaan esimerkiksi päivittäistä maitotuotosta, rehunkulutusta/100 kiloa maitoa, rehujäännösprosenttia tai karjan väkirehun kokonaissyöntiä.

    Hankkijan asiantuntijan tärkeä tehtävä on huomata muutokset tuotostiedoissa ja tuottajan kanssa etsiä niihin ratkaisuja. Valmiita vastauksia Fiore ei anna vaan paras lopputulos löytyy yhdessä asiakkaan kanssa pohtien.

    Joskus syy esimerkiksi päivittäisen maitotuotoksen laskuun on sorkkahoitajan käynti. Joskus syytä pitää lähteä etsimään rehuista ja ruokintasuunnitelman päivittämisestä.

    Jarmo Toiva ja ruokinta-asiantuntija Paula Fiore ovat yhtä mieltä siitä, Online-Onnikki-ohjelma säästää työaikaa.
    Jarmo Toiva ja ruokinta-asiantuntija Paula Fiore ovat yhtä mieltä siitä, Online-Onnikki-ohjelma säästää työaikaa.  Kuva: Kimmo Haimi

    Jarmo Toivan mielestä Online-Onnikki säästää merkittävästi työaikaa, Fiore on samaa mieltä.

    Fiore näkee ohjelmasta asiat, joihin täytyy kiinnittää huomiota. Näin hän tietää jo ennen yhteydenottoa tilalle, mitä asioita asiakkaalta täytyy kysyä sen sijaan, että neulaa alettaisiin etsiä heinäsuovasta.

    Moni asia hoituu puhelimitse, mikä sekin säästää aikaa, Toivat ja Fiore kiittelevät. Tilakäyntejä ei jätetä kokonaan pois, mutta niiden määrää voi vähentää.

    Online-Onnikki maksaa 200 euroa kuukaudessa. Jarmo Toiva ei pidä hintaa pahana.

    ”Aika on rahaa.”

    Säilörehusta otetaan säännöllisesti näytteitä. Työntouhussa Heikki (vas.) ja Jarmo Toiva.
    Säilörehusta otetaan säännöllisesti näytteitä. Työntouhussa Heikki (vas.) ja Jarmo Toiva. Kuva: Kimmo Haimi

    Kaukajärven karjan ruokinta on Hankkijan kanssa hiottu kylvösiemenistä alkaen.

    ”Pellot on savea ja suota. Siksi erilaisia seoksia ja kasveja tarvitaan, jotta jokaiselta lohkolta saadaan paras mahdollinen sato”, Heikki Toiva kertoo. Nurmet uudistetaan kyntämällä neljän vuoden välein.

    Säilörehua korjataan kaksi satoa, osa paalataan ja osa säilötään aumaan. Rehun rautapitoisuuden kanssa on ollut haasteita. Kaukajärven tilan maaperän rautaa on luontaisesti paljon eli rehukin on rautapitoista. Tilannetta on korjattu oikeanlaisella kivennäisrehulla, Fiore kertoo.

    Tämän kesän säilörehusato on liian sulavaa. Siksi appeeseen on saatava lisää kuitua eli joko olkea tai kuivaheinää, Fiore ja Toivat pohtivat.

    Tasalaatuinen ape takaa sen, että lehmä syö kaiken.
    Tasalaatuinen ape takaa sen, että lehmä syö kaiken.  Kuva: Kimmo Haimi

    ”On erittäin tärkeää, että ape on tasalaatuista. Muuten lehmä napsii joukosta mieleisensä herkkupalat ja jättää loput - yleensä heinän tai oljen - syömättä”, Jarmo Toiva sanoo.

    Videolla vieraillaan Kaukajärven tilan pihatossa. Tapaamme muun muassa Jarmo Toivan lempilehmä Pamelan, kuulemme Online-Onnikista ja siitä, millainen lajittelun mestari lehmä on.

    Lisää aiheesta
    • Lehmät saavat apetta, jossa on säilörehun lisäksi ohraa, lämpökäsiteltyä rypsiä, kivennäistä, melassia, suolaa ja vettä.

      Maidontuotanto | 10 000 kilon säilörehusato kertoo, että siemenseos, lannoitus ja korjuuaika ovat kohdallaan – ”Onneen ei ole oikotietä”, toteaa maidontuottaja Matti Kivelä

      Tilaajalle
    • Maidontuotannon tulevaisuus on holstein-karjassa. Tuotosseurannan tulokset kertovat, että ayrshiren osuus pienenee vauhdilla.

      Maidontuotanto | Suomen paras karja taas Muuramessa – katso täältä huippujen luettelot

    • Korpelan tilan karjan päärotu on ayrshire.

      Maidontuotanto | Tähän pihattoon pälvisilsa ei ole tervetullut – Korpelan maitotilan tavoitteena on taudeista puhdas navetta

      Tilaajalle

    .

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle