
”Kyllähän peltoaukeat aika vihreiltä näyttävät. Toisin sanoen syysviljoja on päästy paikoin oikuttelevista keleistä huolimatta kylvämään ihan mukavasti”, kertoo Vesa Koivula Pro Agria Etelä-Suomesta.
Koivula arvioi alan, jolle syyskylvöjä tänä vuonna tehtiin, olevan tavanomaista luokkaa. Suomessa kylvetään syysviljoja keskimäärin noin 5 prosenttia viljelyalasta, mikä vastaa noin 130 000 hehtaaria.
Kasvustot vaikuttavat olevan myös hyvässä kunnossa, mikä lupaa hyvää talvehtimista ajatellen.
”Juuri ajelin Kokemäenjoen vartta ja katselin, että siellä oli paikoin melkein koko jokivarsi vihreänä lukuun ottamatta peltoja, joilta oli juuri nostettu sokerijuurikasta. Länsi-Suomen kollega tosin oli sitä mieltä, että kylvöjä olisi odottanut tehtävän enemmänkin, mutta puintien venyminen vaikutti kylvöaloihin.”
Paikoin runsaat vesisateet estivät kylvöaikeet.
”Vaihtelua on paljon. Ratkaisevinta oli se, miten aikaisin pellolta saatiin puitua edellinen sato.”
Koivula kertoo, että erityisesti kaakon suunnalla lämpösummaa kertyi kasvukauden aikana niin reippaasti, että syyskylvöille jäi mukavasti aikaikkunaa.
”Vielä on muistissa myös kuinka kuiva ja kylmä kevät oli ankaran talven päälle.”
”Syysviljoihin kaiken kaikkiaan näyttää olevan vielä uskoa, vaikka sitä viime vuosina on koeteltukin. Mielestäni syysöljykasvejakin on kokeiltu edelleen rohkeasti.”
Koivula kertoo, että keväällä huonosti talvehtineita syysviljakasvustoja kylvettiin paljon uusiksi.
”Vielä on muistissa myös kuinka kuiva ja kylmä kevät oli ankaran talven päälle. Se varmasti osaltaan rajoitti innostusta.”
Loppukesästä puitujen syysviljojen sato vaihteli runsaasti.
”Olen kuullut vain alle tonninkin hehtaarisadosta, mutta parhaimmillaan on puitu jopa yli kuuden tonnin satoa. Tulokseen vaikuttavat kaikki valinnat esikasvista maan rakenteen hoitamiseen ja perusmuokkaukseen.”
Suosituin syysvilja on edelleen vehnä.
”Sillä on vakain kysyntä. Syysruisvehnäkin oli nousussa, mutta rehuvilja hintojen huonontuminen on hillinnyt sen suosiota.”