• Maatila-liveä kouluihin ja yhteydet kuntoon opojen suuntaan – näin maaseutunuoret taltuttaisivat työvoimapulaa

    Maaseutunuoret pohtivat syysparlamentissaan erilaisia tapoja ja matalampaa kynnystä vaikuttamiseen alan hyväksi.
    Ryhmätöissä pohdittiin muun muassa minkä väylien kautta asioihin voi vaikuttaa. Kuvassa Anni Kyrö (takana) ja Janita Riekkinen.
    Ryhmätöissä pohdittiin muun muassa minkä väylien kautta asioihin voi vaikuttaa. Kuvassa Anni Kyrö (takana) ja Janita Riekkinen.  Kuva: Mikko Nikkinen
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    9.11.202309:00
    Terhi Torikka

    Vierailu kouluun, opinto-ohjaajan tapaaminen tai puhelu paikallispäättäjälle. Maatalousalan työvoimapulaa voi yrittää helpottaa monella tavalla ja monessa yhteydessä. Yksikin ihminen voi vaikuttaa, vaikka aina ei ehkä siltä tunnu.

    ”Jo yhden opinto-ohjaajan kontaktoiminen voi olla riittävä toimi”, järjestötoiminnan asiantuntija Matti Rehula MTK-Keskusliitosta kannusti Maaseutunuorten syysparlamentissa Lappeenrannassa viime viikolla.

    Joukko, joka kannattaa myös muistaa, ovat alanvaihtajat.

    ”Heissä on paljon maataloudesta kiinnostuneita. Siihen ehkä kannattaisi panostaa”, Maaseutunuorten johtokuntaedustaja Susanna Valtonen muistutti.

    ”Mitä minä voin tehdä” kysyttiin syysparlamentissa. Yksi yleisistä vastauksista oli kehittyminen keskustelijana.
    ”Mitä minä voin tehdä” kysyttiin syysparlamentissa. Yksi yleisistä vastauksista oli kehittyminen keskustelijana.  Kuva: Mikko Nikkinen

    Opinto-ohjaajat eli opot ovat avainasemassa, kun peruskoulun päättävä nuori pohtii jatko-opintoja.

    ”Kiinnostus alaan lähtee jo koulusta”, Hanna Mäki-Asiala sanoi.

    Kaikki opot eivät näe maatalousalaa vaihtoehtona etenkään, jos koulumenestys on hyvä, kritisoi Hannu Laturi.

    ”Lukio on monesti opojen kannalta helppo ratkaisu”, lisäsi Ella Huttunen.

    Hän ehdotti yhdeksi keinoksi verkossa toteutettavia kouluvierailuja, joissa oppilaat näkisivät maatilan arkisia töitä ja voisivat esittää kysymyksiä.

    ”Linkkiä voisi jakaa useampaan kouluuun. Myös kynnys vierailun järjestämiseen olisi näin matalampi. Nyt koululaisvierailut painottuvat lähinnä muutamille tiloille.”

    Meri Remes (edessä) totesi, että MTK:lle on kohtalon kysymys saada mukaan vaikuttajia laajalla pohjalla jatkossakin.
    Meri Remes (edessä) totesi, että MTK:lle on kohtalon kysymys saada mukaan vaikuttajia laajalla pohjalla jatkossakin.  Kuva: Mikko Nikkinen

    Entä mikä madaltaisi nuorten kynnystä tulla mukaan vaikuttamaan MTK:ssa, kyseli Maaseutunuorten asiamies Meri Remes Lappeenrantaan kokoontuneelta noin sadan hengen joukolta.

    ”MTK:lle on kohtalon kysymys, pystytäänkö mukaan saamaan jatkossakin vaikuttajia laajalla pohjalla”, Remes pohti.

    Vastauksia sateli, ja muutenkin reipas puheensorina ryyditti syysparlamentin Maailmanparannuspäivää.

    ”Positiivinen ilmapiiri ja tasa-arvo”, vastasi Heini Mämmi.

    ”Se ettei olla liikaa vain omassa piirissä, vaan otetaan kaikki nuoret peräkyliltäkin mukaan”, jatkoi Janita Riekkinen.

    ”Heti ei pitäisi joutua pelkäämään, että nakki napsuu ja joutuu johonkin virkaan, jos lähtee mukaan”, täydensi Markus Tenhunen.

    Vaikuttamiseen käytetään yleensä vapaa-aikaa, eikä sen pitäisi muodostua taakaksi. Siksi on hyvä pohtia, mikä tapa sopii itselle parhaiten. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, kirjoittaminen voi olla helpompaa, tai toisin päin.

    Myös kohtaamispaikkoja ja kanavia on erilaisia, muistutti MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola.

    ”Passiivisuus pitäisi saada pois ja vahvuudet esiin. Tässä joukossa on paljon sellaista osaamista, jolla pystyy perustelemaan monia asioita. Monet ovat liian vaatimattomia”, Jaakkola sanoi.

    Anna-Kaisa Jaakkola muistutti, että maaseutuyrittäjillä on monipuolista osaamista, joka auttaa perustelemaan mielipiteitä esimerkiksi tiestöön, maankäyttöön ja koulutukseen liittyen.
    Anna-Kaisa Jaakkola muistutti, että maaseutuyrittäjillä on monipuolista osaamista, joka auttaa perustelemaan mielipiteitä esimerkiksi tiestöön, maankäyttöön ja koulutukseen liittyen.  Kuva: Mikko Nikkinen

    Nuoret kertoivat kaipaavansa lisää tuottajien välistä me-henkeä sekä MTK:n kehitystä nuorekkaampaan suuntaan.

    ”Välillä asiat tyssäävät siihen, että kaikki eivät halua kuunnella uudistusnäkökulmia”, Janne Karkkula kertoi.

    ”Ja se voi lamauttaa intoa toimintaan”, Anni Heiskanen lisäsi.

    Susanna Valtonen pohti, että nuoret kyllä näkyvät runsaasti esimerkiksi MTK:n sosiaalisessa mediassa, mutta isoissa päätöksissä heitä on paikalla huomattavasti vähemmän.

    Hän tiedusteli, moniko syysparlamentin osallistujista on alle 28-vuotias. Käsiä nousi runsaasti. ”Meillä on siis toivoa”, Valtonen totesi hymyillen.

    Syysparlamentissa myönnettiin Maaseutunuorten Pihlaja-palkinto Juha Sarviluomalle MTK-Satakunnasta. Palkinnon saajaa kuvailtiin luotettavaksi maaseutunuoreksi, joka hoitaa homman, vaikka tehtävä olisi epäkiitollinenkin.

    ”Tätä palkintoa ei myönnetä palvelusvuosista, vaan tekemisestä ja yhteisen hyvän rakentamisesta suurella sydämellä”, Remes perusteli.

    Lisää aiheesta
    • Teuvan maaseutunuorten toiminta startattiin keväällä 26 vuoden tauon jälkeen. Yhteistä toimintaa kaivataan nyt nuorten viljelijöiden keskuudessa, kertoo yhdistyksen vetäjä Samu Laitila.

      Maatalousyrittäjät | Maaseutunuoret aloitti toiminnan Teuvalla: ”Vertaistuelle on nyt tarve”

      Tilaajalle
    • Jaakko Renko (vas.) ja Mikko Tukeva ovat odottaneet pitkään tietoa sukupolvenvaihdokseen liittyvän korkotukilainan aikataulusta.

      Maatalouspolitiikka | ”Olisi kova into kehittää tilaa” – hallinnon takkuilu viivyttää muutenkin väheneviä sukupolvenvaihdoksia

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Maaseutunuoret
    maatalousala
    työvoimapula
    nuorten vaikuttaminen
    MTK
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia