

Sukupolvenvaihdokseen liittyy aina paljon pohdittavaa ja tunteita. Tilan jatkamishaluja himmentää monella nyt hallinnon takkuilu. Tilakauppoja tehneet ja suunnittelevat viljelijät eivät tiedä, milloin aloitustuki ja tilakauppaan myönnettävä korkotukilaina maksetaan.
”Ei kenelläkään ole sellaisia säästöjä, että niiden turvin pystyisi tekemään sukupolvenvaihdoksen”, harmittelee isokyröläinen Jaakko Renko, 27.
Tänä vuonna myönnettyjen nuoren viljelijän aloitustukien korkotukilainojen nostolupia on voinut hakea marraskuun alusta lähtien. Aloitustuen maksujen haku ei ole vielä mahdollista, eikä sen aikataulua ole julkaistu.
Rengon kohdalla ensi tammikuulle suunniteltu sukupolvenvaihdos saattaa siirtyä tilanteen vuoksi todennäköisesti eteenpäin, sillä kuukausi sitten tehtyä nuoren viljelijän aloitustukiahakemusta ei ole vielä otettu käsittelyyn.
”Kuun vaihteessa Hyrrä jumittui ja osa hakemuksen sisällöstä katosi. Lisätietoja pystyi lähettämään vain sähköpostitse”, kertoo Renko.
”Ei tällainen kannusta jatkamaan tilanpitoa. Hallinnon ongelmat vaikuttavat monen nuoren aikeisiin aloittaa maatalousyrittäjänä. Eihän meitä nuoria aloittajia Etelä-Pohjanmaallakaan paljoa ole”, hän harmittelee.
”Huoltovarmuudesta puhuminen on turhaa, kun valtio toimii näin”, puuskahtaa maataloussisältöä someen tuottava Amski, Anna-Mari Tarkkio.

Jalasjärveläisen Mikko Tukevan kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuodenvaihteessa. 23-vuotias viljelijä odottaa edelleen nuoren viljelijän aloitustukea sekä korkotukilainaa.
”Ensin odotin, milloin haku aukeaa. Kun se lopulta huhtikuussa aukesi, oli puhetta, että juhannuksena voisi olla jo päätös, koska aloitustukihakemukset on käsitelty ensimmäisenä”, Tukeva kertoi Maaseutunuorten syysparlamentissa.
Päätös korkotukilainasta tuli vasta elokuun lopulla ja nostolupa marraskuun alussa. Siitä, milloin maksatus tapahtuu, ei ole tietoa.
”Jos saisi edes jonkun päivän, voisi suunnitella tulevaa. Ja jos maksupäivät menevät myöhälle, niin sanoisivat heti suoraan tietyn päivän, kun on kaikki nostettuna. Nyt on saanut arvailla jatkuvasti, tuleeko rahat ensi kuussa vai myöhemmin. Näillä toimintatavoilla on vaikeaa rakentaa vakaata toimintaa, vaikka olisi kova into kehittää tilaa.”
Viljelijäuransa ensimmäisen kasvukauden Tukeva joutui pyörittämään kasvinviljelytilaa säästöillään ja puukaupoista saaduilla tuloilla.
Aloittavat tilat, joilla ei ole säästöjä tai mahdollisuutta puukauppaan, joutuvat herkästi turvautumaan esimerkiksi maksuvalmiuslainaan.
”Jos yhden lainan maksua pitää rahoittaa toisella, se rampauttaa helposti tilan kassan jo ensimmäisenä vuonna. Mitä jää tuleville vuosille”, kysyy Susanna Valtonen, joka edustaa maaseutunuoria MTK:n johtokunnassa.
Lisäksi arvaamattomat aikataulut vaikeuttavat verosuunnittelua ja lainojen uudelleen järjesteleminen vaikuttaa tilan luokitukseen pankissa, mikä voi heikentää rahoitusmahdollisuuksia jatkossa.