MTK:n verojohtaja Timo Sipilä ei suosittele odottamaan perintöverotuksen muutoksia. Kuva: Markku Vuorikari
Perintövero istuu tiukassa kuin takiainen – muutos kirjattiin jo hallitusohjelmaan, mutta neuvottelijatkin myöntävät hankkeen hataruuden: ”Menee toiveiden tynnyri -osastoon”
Petteri Orpon hallitus kirjasi perintöveromuutoksen hallitusohjelmaansa. Asiasta ei käyty vahvaa keskustelua, myöntää hallitusneuvotteluissa mukana ollut poliitikko.Tilaajalle
Perintövero kirpaisee ankarasti etenkin sellaisia metsätiloja, joissa perijä on esimerkiksi sisarus. Kuva: Jarno MelaKymmeniä vuosia sitä on turhaan odotettu, mutta Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan se jälleen viime kesänä kirjattiin: perintöverosta luopuminen.
Kirjauksessa ei yksioikoisesti luvata lopettaa perintöveroa, vaan luvataan selvittää siirtymistä Ruotsin malliin. Siinä perintöä ei heti verotettaisi, mutta jos perintönä saatu omaisuus myytäisiin, saaduista luovutusvoitoista pitäisi maksaa veroa.
Metsätilojen kohdalla muutos merkitsisi selkeää verohelpotusta perijälle siinä tapauksessa, että metsää ei aiota myydä pois. Sen sijaan Ruotsin malli ei keventäisi useimpien perijöiden verotaakkaa, jos tilasta luovutaan myöhemmin.
”Tuleva luovutusvoiton vero on paljon kovempi kuin perintövero. Nykyisessä mallissa hankintamenona käy vahvistettu, perintöverotuksessa käytetty arvo”, arvioi metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta.
Laskelma ei ole aivan yksioikoinen, sillä perintövero on sitä ankarampi, mitä kaukaisempi sukulainen perijä on.
Lappalainen toivoo, että mahdolliset muutokset perintöverotukseen tehtäisiin ripeästi, jos niitä aiotaan tehdä. Muuten kansalaiset jäävät odottamaan muutoksia ja esimerkiksi metsätilojen sukupolvenvaihdokset juuttuvat odotustilaan. Näin kävi, kun Matti Vanhasen (kesk.) porvarihallitus kirjasi vuonna 2007 ohjelmaansa perintö- ja lahjaverosta luopumisen yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten osalta.
”Tuolloin odotettiin, että metsätilat saavat samanlaisen verokohtelun sukupolvenvaihdoksiin kuin maatilat. Se ei koskaan toteutunut.”
MTK:n verojohtaja Timo Sipilä ei myöskään kannusta metsänomistajia odottamaan ratkaisuissaan perintöverotuksen mahdollisia muutoksia. ”Hallitusohjelman selvitys-kirjauksen perusteella ei voi vetää mitään johtopäätöksiä siitä, että asia toteutuisi tai milloin se voisi toteutua. Omissa sukupolvenvaihdoksissa kannattaa toimia nykyisen lainsäädännön pohjalta”, hän suosittelee.
”Omissa sukupolvenvaihdoksissa kannattaa toimia nykyisen lainsäädännön pohjalta.” Timo Sipilä
Myös MT:n hallituslähteiden mukaan perintöverokirjausta ei olla aktiivisesti edistämässä, eikä hallitusneuvotteluissa asiasta käyty perin vakavaakaan keskustelua.
”Perintöverokirjaus menee toiveiden tynnyri -osastoon. Hallitusohjelmasta löytyy kaksisataa muutakin selvitetään -kirjausta. Kirjaus on enemmänkin yleisempi kirjaus kuin mikään vahva toimenpide. Ei tästä mitenkään erityisen vahvaa keskustelua Säätytalolla käyty”, eräs hallituslähde kertoo MT:lle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös perintöveron maksuaikatauluun pidennys kymmeneen vuoteen. ”Pitempi maksuaika helpottaa perinnönsaajan mahdollisuutta selvitä verosta. Toinen kysymys on, mitä maksuajan korosta päätetään. Jos korko on suuri, muutoksen merkitys pienenee”, Sipilä pohtii.
Siitä ei myöskään ole tietoa, onko lahjaverolle suunnitteilla vastaavanlainen maksuajan pidennys.
Orpon hallituksen suunnittelema perintöveromuutos sai heti politiikan vasemmalta laidalta kritiikkiä.
Kalevi Sorsa -säätiön elokuussa julkaiseman raportin mukaan perintöverosta ei pitäisi luopua, koska sillä voidaan hillitä tulo- ja varallisuuseroja. Raportissa arvioitiin, että perintöverosta luopuminen hyödyttäisi ennen muuta kaikkein varakkaimpia, joilla ei olisi tarvetta myydä perinnöksi saatua omaisuutta pitkään aikaan.
Perintö- ja lahjaverot tuottivat viime vuonna valtion kassaan lähes miljardi euroa.
Monissa perheissä metsätilan sukupolvenvaihdos koetaan hankalaksi vyyhdiksi, johon perehtymistä lykätään hamaan tulevaisuuteen.
Tilan hinta ja verotus koetaan usein kohtuuttoman kovaksi, Lappalainen toteaa. Vanhempia ahdistaa, kohtelevatko he lapsiaan tasapuolisesti.
”Monilla asia on oletusten varassa. Vanhemmat olettavat, että lapsia ei kiinnosta ja lapset eivät viitsi ottaa asiaa puheeksi, kun pelkäävät loukkaavansa vanhempiaan.”
Silti ratkaisuja on usein hyvinkin löydettävissä. Esimerkiksi kauppa voi olla mainio valinta tapauksessa, jossa ikääntyvä metsänomistaja tarvitsee eläkkeen lisäksi muutakin taloudellista turvaa.
”Vanhemmat olettavat, että lapsia ei kiinnosta ja lapset eivät viitsi ottaa asiaa puheeksi, kun pelkäävät loukkaavansa vanhempiaan.” Esa Lappalainen
Verojen näkökulmasta iäkkään metsänomistajan ei kannata säilyttää omaa metsäänsä pahan päivän varalle, Lappalainen kertoo.
”Iäkäs metsänomistaja maksaa puunmyynnistä 30 tai 34 prosenttia pääomatuloveroa. Jos tilan sen sijaan myisi lapselle, metsävähennyksen ansiosta tämä maksaisi puunmyyntitulosta vain 12 prosenttia pääomatuloveroa. Samalla tilan myynyt saisi kauppahinnan verottomana.”
Nykyinen hallitus on myös luvannut korottaa metsävähennystä 60 prosentista 75 prosenttiin, mikä edelleen parantaisi kaupanteon houkuttelevuutta.
Omistuksessa kannattaa myös huomioida, että iäkkään metsänomistajan joutuessa pysyvään hoitoon metsäomaisuus vaikuttaa suoraan hoitomaksuihin.
Metsävähennys on tärkeä kannustin kauppana tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa. Orpon hallituksen valmisteleman metsävähennyksen muutoksen 60:stä 75 prosenttiin on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2025 verotuksessa. Kuva: Jarno Mela”Olisi hyvä, jos omistajanvaihdos olisi aina suunniteltu, tietoinen valinta. Ettei vain ajauduta tilanteeseen”, pohtii neuvonta-asiantuntija Olli Lukkarinen Stora Ensolta. Hänen työtään on auttaa metsänomistajia sukupolvenvaihdosasioissa.
Hän kannustaa metsänomistajia ottamaan asiaa rohkeasti puheeksi metsäammattilaisen kanssa, jotta asiassa ei tarvitsisi kiirehtiä. ”Se vaatii mietintää ja vaihtoehtojen läpikäyntiä. Myös kaikki osapuolet olisi hyvä ottaa heti prosessiin mukaan.”
Keskusteluun kannattaa lähteä avoimin mielin – yllätyksiä voi tulla. Sopivin vaihtoehto ei aina olekaan se, jota on itsekseen hahmotellut.
”Hyvin usein mieli muuttuu prosessin aikana. Siihenkin kannattaa varautua. Jokainen päättää silti itse omasta omaisuudestaan elinaikanaan. Joskus lopputulos voi olla myös tilan myyminen”, Lukkarinen sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
