Tällainen on digitaalinen viljapassi: Kuluttaja selvittää kaupassa yhdellä piippauksella, missä ja miten elintarvike on tuotettu – tavoitteena lisähinta viljelijälle

Elintarvikkeiden jäljitettävyydestä toivotaan apua viljelijöiden tulojen kasvattamiseen.

Jäljitettävyys tarkoittaa sitä, että kuluttaja voi esimerkiksi kaupan hyllyllä varmistaa, miten, missä ja milloin elintarvike on tuotettu. Pakkauksen tietoihin voidaan lisätä vaikkapa tuotteen tarkka hiilijalanjälki tai ruokaohjeita.

Sovellutusmahdollisuudet ovat rajattomat, mutta etikettiin moinen tietomäärä ei mahdu. Sen sijaan etiketteihin on mahdollista painaa yksilöllinen QR-koodi, jonka taakse tiedot on tallennettu digitaalisesti.

Tuorein ja viljan jäljitettävyyden osalta ensimmäinen esimerkki tulee Malmgårdin kartanon tilalta Loviisasta.

Jäljitettävyys ja QR-koodin saaminen tilan puodin tuotteisiin on vaatinut usean tahon yhteistyötä. Malmgårdin kartanon isäntä Henrik Creutz on tallettanut tilan tiedot sähköiseen muotoon.

SecondThought-niminen yritys on tarjonnut alustan ja työkalut. Lisäksi ratkottavana on ollut nykyisin paperisen viljapassin tuominen nykypäivään ja digitaaliseen muotoon.

Digitaalista viljapassia on kehittänyt Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) kanssa Cinia.

Käytännössä viljaa myytäessä osapuolten on täytettävä paperinen viljapassi, josta selviävät muun muassa myyjä, tuote, kuljetusyritys ja vastaanottaja.

Tiloilla viljapassiin tarvittavat tiedot löytyvät viljelysuunnitteluohjelmistoista.

”Tiloilta löytyy jo lohkokirjanpito, sillä se on tukikelpoisuuden vaatimus. Integraatiota järjestelmästä ei kuitenkaan vielä ole suoraan ollut”, taustoittaa Cinia Oy:n kehityspäällikkö Jyrki Hyyrönmäki.

Tulevaisuudessa viljelijän olisi siis mahdollista kirjata tiedot yhteen järjestelmään, josta ne tuotaisiin parilla klikkauksella digitaaliseen viljapassiin.

Second Thoughtin järjestelmä poimii tiedot ValueNet-välityskanavasta ja jalostaa ne viestittäväksi kuluttajalle. Kuluttaja voi lukea viljapassin ja tuotetiedot skannaamalla etikettiin tulostettavan koodin älypuhelimellaan.

Creutz, Hyyrönmäki ja Second Thoughtin toimitusjohtaja Jani Kasanen uskovat, että jäljitettävyys nostaa viljelijän tuotteistaan saamaa hintaa.

”Jos kaupan hyllyllä on kaksi vastaavaa tuotetta, mutta toisen valmistajan tuote voidaan jäljittää peltolohkolle asti, uskon, että kuluttaja on arvostaa tätä ja valitsee jäljitettävämmän”, Kasanen sanoo.

”Kun viljelijän osaa nostetaan enemmän esiin, se lisää luottamusta”, Creutz jatkaa.

Hyyrönmäki korostaa kuluttajan vastuuta.

”Kulutuskäyttäytyminen ohjaa, mitä kaupan hyllyille tulee, eli kuluttaja lopulta päättää, ovatko ne vastuullisesti tuotettu.”

Creutzin mukaan kuluttajan olisi tärkeää ymmärtää, että ketjussa on monta lenkkiä ja että jokaisen viljaerän takana on paljon työtä.

Ympäristötavoitteille voisi jäljitettävyyden avulla löytyä myös maksaja.

”Maatilojen kannattavuus ja ympäristötavoitteet eivät ole olleet kovinkaan yhteneväisiä eikä tavoitteita asetettaessa ole oltu huolissaan, millä ne maksetaan. Näillä eväillä voidaan saada jopa kannattavaksi toimenpiteitä, joita tehdään ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi”, Hyyrönmäki kuvailee.

Malmgårdin kartanon jauhot ja hiutaleet ovat Suomen ensimmäiset digitaalisen viljapassin avulla pellosta puodin hyllylle jäljitettävät tuotteet. Toimitusketjun jäljitettävyyden lisäksi QR-koodin skannauksella saadaan näkymään muitakin hyödyllisiä tietoja, kuten suora linkki kyseiseen tuotteeseen Malmgårdin verkkokauppaan.

Sekä viljapassi että QR-koodi ovat skaalattavissa laajempaan käyttöön. Mukaan tarvittaisiin enää elintarviketeollisuuden isot toimijat.

Milloin paperisista viljapasseista sitten pystytään siirtymään kokonaan digitaalisiin?

”Tätä tehdään yhteistyössä Vyrin kanssa. Käyttöönotto vaatii sen, että viljateollisuus sopii asiasta yhdessä”, Hyyrönmäki toteaa.

Second Thought laajentaa jäljitettävyyden ja QR-koodin kanssa seuraavaksi kalateollisuuteen. Kasanen näkee mahdollisuuksia myös kaupan suuntaan.

”QR-koodissa on mukana myös päiväysmerkintä digitaalisessa muodossa. On laskettu, että päivittäistavarakaupoissa käytetään työaikaa päiväyksien läpi käymiseen 60 miljoonaa euroa. Jos tuotteissa olisi digitaalinen koodi, ei tarvitsisi käydä koko hyllyä läpi.”

• Sijaitsee Loviisan Pernajassa.
• Luomussa vuodesta 1995.
• Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle saakka, isäntä Henrik Creutz edustaa 13. omistajasukupolvea.
• Viljelyssä muun muassa speltti-, emmer- ja yksijyvämuinaisvehnää.
• Kartanopuodissa jauhetaan ja myydään viljatuotteita, kuten jauhoja ja puurohiutaleita sekä mehuja, rypsiöljyä ja Malmgårdin Panimon oluita.

• Suomalainen yksityinen ja riippumaton vuonna 2017 perustettu startup.
• Kehittää keskitettyä digitaalista tuotetietojärjestelmää, digitaalisen tuotetiedon tuomista monikielisenä kuluttajalle, yksilöllistä tuoteseurantaa sekä muita kaupan, logistiikan ja markkinoinnin näihin liittyviä järjestelmiä ja palveluja.
• Pääkonttori Lahdessa.

• Tarjoaa räätälöityjä tietoverkko-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja.
• Perustettu vuonna 2015.
• Omistajina Suomen valtio (77,5 %), Ilmarinen (11,25 %) sekä Pohjola Vakuutus (11,25 %).
• Henkilöstöä noin 400.
• Liikevaihto noin 75 miljoonaa euroa.