Viiden salolaisen maanviljelijän yhteisyritys tuottaa peltokalkkia kotimaisin voimin

Kalkin tuotannossa kansainväliset yhtiöt ovat kasvattaneet viime vuosina jalansijaansa Suomessa. Poikkeus löytyy Salon kaupunkiin kuuluvasta Kiskosta, jossa toimii Suomen tällä hetkellä ainoa kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva kalkkikaivos.

Kaksi vuotta sitten avattu Kalkkisillan kaivos tuottaa peltokalkkia, eli louhittua kalsiittikiveä, joka murskataan mekaanisesti sopivaan raekokoon. Farmarin oma kalkki -tuotteen takana on viiden Salon seudulla toimivan maatalousyrittäjän yhteisyritys Lesel Oy, joka kalkin tuotannon lisäksi hoitaa myös kuljetuksen ja levityksen pellolle.

Yritys perustettiin vuonna 2005, kun viljelijät halusivat hakea liitännäiselinkeinoa maatalouden rinnalle.

Kalsiittikivi murskataan mekaanisesti sopivaan raekokoon. Kuva: Sanne Katainen

"Alun perin ajatuksena oli peltobiomassojen hyödyntäminen energiakäyttöön, mutta sen ympärille ei saatu syntymään kannattavaa liiketoiminta-ajatusta”, Lesel Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Leikkonen kertoo.

Kun viljelijöiden tietoon tuli Kiskossa vapautunut GTK:n tutkima kalkkiesiintymä, kiinnostus sen hyödyntämiseen heräsi. Pelloilla tarvitaan kalkkia, ja kun se saadaan läheltä, logistiikkaketju tuo kilpailuetua.

Kaivostoiminnan käynnistäminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Lupaprosessi vaatii useita selvityksiä ja lausuntokierroksia. Leikkonen laskee, että tämä vaihe kesti kaikkiaan lähes kymmenen vuotta.

"On hyvä, että lainsäädäntö on tiukka ja ihmiset pystyvät ottamaan kantaa. Tiesimme, että tämä veisi aikaa. Jälkeenpäin kuitenkin on todettava, että samoja asioita käsiteltiin päällekkäin monessa vaiheessa.”

Leikkonen toteaa, että toiminnan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja ihmisten kanssa. Myös paikallisten urakoitsijoiden palveluita käytetään.

"Kiskon kunnassa on vuosisatainen kaivosperinne, ja täällä myös ymmärretään sen merkitys.”

Kaivostoimintaan liittyvän sääntelyn ja luvituksen kautta pyritään rajaamaan niin ympäristöön kuin alueen asukkaisiinkin kohdistuvat vaikutukset. Leikkosen mukaan esimerkiksi kaivoksen pölyntorjuntaan on kiinnitetty erityistä huomiota, ja lähijärvistä otetaan kaksi kertaa vuodessa laajat vesinäytteet.

Luvituksen ehtoihin kuuluu myös toiminnan rajaaminen lomakauden ulkopuolelle. Kalkkia louhitaan kaksi kertaa vuodessa noin kuukauden ajan kerrallaan, ja työt tehdään arkipäivinä tarkkaan rajattuina kellonaikoina. Louhinnan yhteydessä saatava sivukivi murskataan maanrakennusaineeksi tie- ja pohjarakentamisen tarpeisiin.

Alueella on tällä hetkellä noin hehtaarin laajuinen avolouhos. Sen lisäksi on rakennettu varastointialue, meluvallit sekä laskeutumisallas viipymäaltaineen. Lähiasutuksen häiriön minimoimiseksi on kuljetuksia varten rakennettu myös pari kilometriä uutta tietä.

"Tavoitteena on, että kaivos on toimiessaan mahdollisimman huomaamaton”, Leikkonen toteaa.

Farmarin oma kalkki -tuotteen takana on viiden Salon seudulla toimivan maatalousyrittäjän yhteisyritys Lesel Oy. Kuva: Sanne Katainen

Maanviljelyn ja kaivostoiminnan yhdistäminen on yrittäjien mukaan sujunut luontevasti. Kalkinlevitystä tehdään pääosin syksyllä ja talvella, ja palvelun jälleenmyynti hoituu paikallisten Lantmännen Agron maatalouskauppojen kautta.

Kaivoksen vuotuinen kalsiitin louhintamäärä on tällä hetkellä noin 10 000 tonnia, mikä vastaa 1 000–2 000 hehtaarin vuosittaista kalkitustarvetta.

Toiminnan käynnistäminen on vaatinut mittavia investointeja perusinfraan, eikä takaisinmaksu tapahdu hetkessä. Leikkonen toteaa suunnan olevan kuitenkin oikea, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kaivoksella on edessään vielä ainakin parikymmentä vuotta toiminta-aikaa.

"Alkuvaiheessa keskitymme peltokalkin tuottamiseen, mutta jatkossa on tarkoitus tutkia myös, millaisia mahdollisuuksia löytyy vedenkäsittelyyn ja teollisuuteen sopivien tuotteiden markkinoilta.”