Kokenut tyrnäväläinen kalkitusurakoitsija on havainnut, että nuoret viljelijät panevat isännyytensä ja emännyytensä alkajaisiksi peltojen pH:n kuntoon

J.T. Urakointi Oy:llä on jo neljäs levitysvaunu menossa, sillä kalkki ja kuonat kuluttavat teräsrakenteista vaunua varsin rivakasti.

”Tämä Bredalin pelkkä levitin hankittiin luonnollisesti uutena. Asensimme sen itse tekemällemme alustalle. Näin saimme erinomaisesti pohjoisen vaativiin oloihin hyvin soveltuvan vaunun”, Jarmo Tauriainen kertoo.

Alkaneen vuoden kalkitukset ovat sujuneet varsin mukavasti. Alkutalvesta routaa ei ollut kylliksi, mutta tammikuun lopulla ilma onneksi pakastui ja pellot jäätyivät hyvin kantaviksi. Koska lunta ei ole kovin paljoa, helmikuun alkupuolen levityssäätä voi kuvata lähes ihanteelliseksi.

Tauriaiset tekevät työtä viidelle alueen maatalouskaupalle, jotka ovat myyneet maanparannuskalkin asiakkailleen. Levitettäviä maanparannuskalkkeja on kuutta eri laatua. Paltamon, Keminmaan ja Nordkalkin tuotteiden lisäksi myös terästeollisuuden kuonat kuuluvat tuotevalikoimaan. Viime aikoina Soilfoodin markkinoima, paperiteollisuuden sivuvirroista tehtävä kalkitusaine on lisännyt suosiotaan.

Levitettävä maanparannusaineen määrä vaihtelee viiden tonnin kahta puolta hehtaarille eli kyseessä on lähes aina ylläpitokalkitus. Jopa kymmeneen tonniin hehtaarille nousevia peruskalkituksia J.T. Urakoinnin alueella tulee enää harvoin tehtäväksi.

Jarmo Tauriainen kiristää levittimen pohjakuljetinta. Vanhassa levittimessä riittää säädettäviä ja kunnossa pidettäviä kohteita.  Kuva: Visa Vilkuna

Maanparannuskalkkien menekki on Jarmo Tauriaisen mukaan pysynyt varsin tasaisena viimeisten vuosien aikana. Yrityksen vuosittain levittämä maanparannuskalkkien määrä on jo useamman vuoden ollut yli 10 000 tonnia vuodessa.

Tuotantosuunnan ja maalajivaihtelujen takia alueen tiloilla ei käydä säännöllisin väliajoin. Tyrnävän seudun voimaperäisen perunan ja viljan viljelyn ohella lähialueiden kunnissa karjatalous puolestaan on ykkösenä. Tämä vaikuttaa merkittävästi tilojen kalkitustarpeeseen.

Tilanpidon lopettamista suunnittelevien viljelijöiden kalkitusinto tuntuu usein hiipuvan. Sen sijaan aloittavat nuoret viljelijät ovat ymmärtäneen maan kasvukunnon tärkeyden. Tauriaisen mukaan he panevat isännyytensä ja emännyytensä alkajaisiksi peltojen pH:n kuntoon. Hyvin kasvavien vainioiden varaan on turvallista suunnitella muita maatilan taloutta tukevia ja parantavia toimia.

Kovin kauas Oulun talousalueelta J.T. Urakointi ei mielellään kalkin levitykseen lähde, koska matkan lisääntyessä kannattavuus helposti katoaa maantielle.

Jarmo Tauriainen kertoo, että heillä on koko lailla vakiintunut asiakaskunta. Välillä saattaa mennä vuosikin ettei asiakaskuntaan tule yhtään uutta tilaa. Valtaosa peltolohkoistakin on tuttuja. Eräällä tilalla on jo kolmas sukupolvi isännyydessä, jolle J.T. Urakointi on kalkkia levittänyt.

Levitystä tehdään yhdellä ikääntyneellä yksiköllä. Vaunun edessä olevalla Valtran T 202:lla on ajettu jo 12 000 tuntia. Talvisydämen traktori ja vaunu liikkuvat yhdessä vuorossa, mutta joka keväinen kiireaika pakottaa koneen kahteen vuoroon.

Keskimääräinen maanparannuskalkin levitysmäärä on noin viisi tonnia hehtaarille. Kuva: Visa Vilkuna

Tauriaisen mukaan kaluston merkittävään uusimiseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Uuden traktorin ja ajanmukaisen levitysvaunun hankinta on sen verran iso investointi, että sitä on vaikea saada pelkällä kalkin levittämisellä kannattavaksi. Kalkituksen sesonki on sen verran lyhyt, että traktorille on oltava myös muuta käyttöä vuoden mittaan.

Tämän takia J.T. Urakoinnin traktorit ovat pyrykuukaudet lumen aurauksessa ja kesäisin salaojitustyömailla.