Ikävalkon logistiikkaketju on tehokas. Kalkki ajetaan omilla autoilla pellonlaitaan. Kuva: Kimmo Haimi
Kalkkikoneet vihdoin liikkeelle Etelä-Suomea myöten – katso videolta miten Karkkilassa sujuu levitys lumettomaan maahan
Etelässä on päästy levittämään kalkkia tavanomaista myöhempään. Kalkituksen suosio on viime vuosina ollut kasvussa.TilaajalleKarkkila
Tero Ikävalko suunnittelee levityksen tarkkaan, ettei pellolla tarvitsisi ajaa ylimääräistä. Kuva: Kimmo HaimiTalvi on tähän saakka ollut vähintäänkin vaihteleva. Välillä olemme saaneet niskaamme lunta, toisinaan vettä. Aurinko on pilkahdellut muutamina kovempina pakkaspäivinä ja tulipahan jossain vaiheessa vettä niin paljon, että pellot lainehtivat. Kysymys kuulukin, miten maanparannuksen kuningaslajia, kalkitusta, on päästy tänä talvena harjoittamaan.
Helmikuun toisen viikon tiistaiaamu valkenee harmaana ja tihkusateisena Etelä-Suomessa. Karkkilassa urakoitsija ja viljelijä Tero Ikävalko on asiakkaan pellolla kaivamassa lapiolla kuoppaa.
”Maa on kovaa ainakin 15 senttiin asti”, mies toteaa hieman yllättyneenä.
Se tarkoittaa, että pelto kestänee arviolta 14–15 tonnin kalkinlevitysyhdistelmän kalkkeineen. Yhdistelmään kuuluu Valtra ja Kapu-merkkinen, suomalaisvalmisteinen kuivan kalkin levitysvaunu. Kapu vetää noin 20 tonnia kalkkia.
”Tammi-helmikuun vaihteessa päästiin aloittamaan suurimmassa osassa Etelä-Suomea.” Jan Drugge
Ikävalko toteaa, että tänä talvena kalkinlevityskausi on alkanut poikkeuksellisen myöhään. Yleensä Etelä-Suomessa kausi alkaa vuodenvaihteessa. Samaa sanoo Nordkalkin Etelä-Suomen myyntipäällikkö Jan Drugge.
”Tammi-helmikuun vaihteessa päästiin aloittamaan suurimmassa osassa Etelä-Suomea.”
Pohjoisessa sen sijaan kausi on Druggen mukaan alkanut etelää aiemmin, mikä myöskin on poikkeuksellista.
Aivan erikoista näin lauha talvi ei silti ole. Viitisentoista vuotta kalkinlevitystä urakoinut Ikävalko muistelee, että talvella 2020–2021 kalkinlevitykseen päästiin ainoastaan neljänä päivänä. Siihen verrattuna tilanne on tänä vuonna hyvä.
Kalkkia päästään yleensä levittämään herkemmin sänkipelloille, koska maa on muokattua tiiviimpää ja siten kestää painavia koneita paremmin.
Ikävalko on kuitenkin huomannut tänä talvena, että muokattu maa kestää itse asiassa sänkipeltoja paremmin. Syyksi hän epäilee sänkipellon eristävyyttä, mikä on estänyt routaantumista. Kultivoidut ja kynnetyt pellot ovat jäätyneet paremmin.
Pieni lumikerros ei kuitenkaan olisi pahitteeksi. Vaikka levitys onnistuu ilmankin, on se parhaasta mahdollisesta penkistä ja kopin jousituksesta huolimatta raskasta kuljettajalle.
”Kovaa tönimistähän se on. Selkä siinä kärsii eniten”, Ikävalko kuvailee.
”Pieni lumikerros ei olisi pahitteeksi.” Tero Ikävalko
Kalustosta löytyy automaattinen määränsäätö. Se on lähes välttämättömyys, koska nopeus vaihtelee paljon. Automaattiohjauksen ansiosta levitysjälki pysyy tasaisena.
”Kädet tukevasti käsinojille ja ristiin. Sitten vain keskitytään pysymään penkillä”, Ikävalko nauraa.
Ikävalko on pyrkinyt tekemään kalkinlevityksen itselleen ja ennen kaikkea asiakkailleen mahdollisimman helpoksi.
Tavara kuljetetaan itse omalla kalustolla pellon laitaan ja levitys tapahtuu heti toimituksen yhteydessä. Kalkki haetaan joko Lohjan Tytyristä tai Sipoosta.
Kalkitus onnistuu vaikeissakin olosuhteissa ja pehmeällä alustalla. Rengaskoko (800/65 R32) kahdella akselilla ja ilmajousituksella mahdollistavat pienen pintapaineen.
Kalustosta löytyy myös yksinkertainen puolitelakone äärimmäisiin olosuhteisiin.
Jouko Nurminen liittää letkuja ja puhaltaa kalkin traktorin säiliöön. Kuva: Kimmo HaimiTalven kalkitukset jatkuvat siihen asti, kunnes maa sulaa. Joinakin vuosina levitys onnistuu vielä huhtikuussakin.
Kalkkia voi silti tilata huoletta. Jos levitys ei tänä talvena onnistuisi, siirretään se viljelykasvista riippuen joko syksylle tai tulevalle talvelle, Ikävalko muistuttaa.
”Kalkki on markkinoiden halvin lannoite”
Nordkalkin Etelä-Suomen myyntipäällikkö Jan Drugge kertoo, että kalkkia on tilattu tänä vuonna yllättävän paljon verrattuna aiempiin vuosiin.
Osasyynä on lannoitteiden hintojen kallistuminen.
”Kalkki on markkinoiden halvin lannoite. Nyt jos koskaan halutaan varmistaa kalliin ravinteen saatavuuden selusta.”
Kalkituksen suosio on Druggen mukaan ollut viime vuosina muutenkin nousussa. Taustalla on viljelyn riskien lisääntyminen.
”Peltojen rakenne paranee kalkituksella, jolloin pellot kestävät kuivat ja märät kaudet paremmin. Kaikkien tuotantopanosten hintojen nousu on siirtänyt fokusta perustyöhön. Pitää oikeasti panostaa, jotta saadaan hyvä sato.”
Kalkkien hinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa esimerkiksi lannoitteiden hintojen kanssa. Pientä korotusta on kuitenkin tullut.
”Maltillisia korotuksia on tehty muutama vuosi. Vuoden vaihteessa hinnat nousivat viimeksi joitakin prosentteja”, Drugge kertaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
