Kipsiä on levitetty pian vuosikymmenen ajan eikä satomenetyksiä ole tullut. Kuva: Veikko Niittymaa
Peltojen kipsaustavoitteesta jäädään – syynä muun muassa kohonneet polttoainekustannukset, kun sota siirsi kipsirahdit pyörille
Kuljetuskulujen nousu leikkaa kolmanneksen 150 000 hehtaarin kipsaustavoitteesta. Kipsi kelpaa etenkin pohjalaisille, kun maan lounaiskolkassa mietitään mahdollisia riskejä.Tilaajalle
Kuva viime keväältä Siilinjärven kipsikasasta. Kuva: Kari SalonenVenäjän Ukrainassa aloittama sota sotkee kipsin levityshanketta, kun laivakuljetukset Saimaan kanavan kautta loppuivat ja kipsi liikkui viime kesän rekkojen kyydissä. Sama toistuu todennäköisesti tänä vuonna.
"Kipsi kelpaa etenkin pohjalaisille, kun maan lounaiskolkassa mietitään mahdollisia riskejä. Samalla kustannukset nousivat vähintään niin, että ensi vuoden loppuun asetettua kipsaustavoitetta on leikattu kolmanneksella 100 000 hehtaariin", kertoo projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Kipsillä on vahva poliittinen selkeänoja. Saaristomeren tila pitäisi saada paremmaksi vuoteen 2027 mennessä Suomen Itämeri-lupausten mukaisesti. Hallitus on tähän sitoutunut. Kipsi otettiin täsmäaseeksi muiden toimenpiteiden rinnalle.
"Kustannukset nousivat niin, että ensi vuoden loppuun asetettua kipsaustavoitetta on leikattu kolmanneksella 100 000 hehtaariin.” Minna Kolari
Kolmen ensimmäisen projektivuoden aikana kipsiä on levitetty alkuperäiselle kohdealueelle Varsinais-Suomessa 25 000 hehtaaria, Kolari kertoo.
Kaksi ensimmäistä hankevuotta toimittiin kansallisella rahoituksella. Viime vuonna EU tuli osarahoittajaksi ja samalla kipsin levityslue laajeni koko rannikkoalueelle itärajalta Ouluun.
Etenkin pohjalaiset tarttuivat tarjoukseen. Pohjanmaalla on totuttu käyttämään kipsiä rikin ja kalsiumin lähteenä, Kolari kertoo. Alueen laajentamisella saatiin vuodessa 15 000 hehtaaria lisää levitysalaa eikä likikään kaikille halukkaille edes pystytty toimittamaan kipsiä, sillä hakemuksia kertyi yli 32 000 hehtaaria.
”Siinä on hyvä alku tämän vuoden kipsinlevityksille”, Kolari toteaa.
Maan lounaisosissa kipsiä ei samalla lailla tunneta. Asiaan perehtyneet näkevät hyödyt, ja he ovat lähteneet mukaan. Sokerijuurikkaan taimipolte vähenee kipsikäsittelyllä, Kolari kertoo.
Toisaalta on kyliä ja jokivarsia, missä viljelijät miettivät kipsin riskejä ja epäilevät satomenetyksiä ja pellon pilaantumista. Myös kustannuksista kysellään, vaikka kipsikäsittely on ilmaista viljelijälle. Uudenmaan rannikolla Yara-vastaisuus vaikuttaa eikä Siilinjärven kipsiä haluta käyttää.
Kolarin mukaan kipsiä on levitetty pian vuosikymmenen ajan eikä satomenetyksiä ole tullut.
Toisaalta on kyliä ja jokivarsia, missä viljelijät miettivät kipsin riskejä ja epäilevät satomenetyksiä ja pellon pilaantumista.
Ensi kesän levityksiä pyritään aikaistamaan, jolloin osa kipsistä voitaisiin levittää jo keväällä. Tämän takia hakemuksia alettiin ottaa vastaan jo joulukuussa. Tähän saakka pellolle on menty yleensä sadonkorjuun jälkeen.
Merkittävää ryntäystä ei ole ollut, kun Kolari on käynyt kertomassa kipsihankkeesta eri puolilla etelärannikkoa.
Kipsin levitykselle asetettiin alunalkaen kova tavoite, vähintään 150 000 hehtaaria pitäisi kipsata, mutta kustannusten nousun ja tämänhetkisten määrärahojen takia ainakin kolmannes siitä jää toteutumatta.
Projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta luottaa siihen, että kipsin tingitty levitystavoite täyttyy tämän ja ensi vuoden aikana. Kuva: Veikko NiittymaaAlkuperäinen hehtaaritavoite on poimittu vesipuitedirektiivin mukaisista vesienhoidon suunnitelmista. Niitä päivitetään kuuden vuoden välein ja hallitus hyväksyy ne.
150 000 hehtaaria on tunnistettu maatalouden aiheuttamien ravinnepäästöjen kannalta kipsikäsitellyn vähimmäisalaksi, jotta vedet saadaan hyvään tilaa.
Parhaiten käsittely sopii etelän savikoille. Pohjanmaalla tietoa saadaan lähivuosina.
150 000 hehtaaria on tunnistettu maatalouden aiheuttamien ravinnepäästöjen kannalta kipsikäsitellyn vähimmäisalaksi, jotta vedet saadaan hyvään tilaa.
Rima on edelleen niin korkealla, että tekemistä riittää. Kahdessa vuodessa on tarkoitus kipsata 60 000 hehtaaria.
Kipsin levityskustannusten nousivat, kun laivarahdit korvattiin maantiekuljetuksilla. Kolari laskee, että hehtaarin kipsikäsittely maksaa hieman yli 400 euroa, missä on mukana myös hallinnon kulut.
Kipsi tulee Yaran Siilinjärven laitokselta, mutta Yara ei tee tiliä kipsillä, Kolari toteaa.
Hanke maksaa kipsistä lannoiteyhtiölle 10 euroa tonnilta, mikä kattaa kipsin seulomis- ja lastauskulut. Peltolevitys on ympäristöetujen lisäksi järkevä tapa hallita Siilinjärven kipsivuoren kasvua, Kolari miettii.
Kipsin kuljetus ja levitys on kilpailutettu. Alkuperäiselle käsittelyalueella Lounais-Suomessa Meriaura urakoi kipsiketjun ja muualla Movere hoitaa asian.
Kipsin levityskustannusten nousivat, kun laivarahdit korvattiin maantiekuljetuksilla.
Kolarin mukaan kipsistä voisi olla vetoapua kuntien imagomarkkinointiin. Ympäristöystävällisyyttä voidaan tuoda esiin kipsin kautta. ”Se saattaa saada muutaman perheen muuttamaan kuntaan.”
Kipsin tehoa on tutkittu ja kesällä saadaan lisää tietoa. Åbo Akademi kairasi viime kesänä kahden metrin maanäytteitä kipsatuilta pelloilta. Näytteistä etsitään tietoa, miten syvälle kipsi valuu maassa ja mitä kipsi tekee maaperässä. Työ alkoi Saaristomeren valuma-alueella ja ensi kesänä tutkimusta on tarkoitus laajentaa Pohjanmaalle, mikäli siihen saadaan rahoitusta.
Aurajoen sivuhaarassa Savijoen varren pelloille levitettiin kipsiä yli viisi vuotta sitten ja seuranta jatkuu. Kolarin mukaan kipsi parantaa maan mururakennetta ja sitoo fosforia ainakin viisi vuotta. Väliaikatietoja tutkimuksista kerrotaan maaliskuun puolivälissä.
- Osaston luetuimmat
