Miksi tuottajan Sikava-tiedot päätyivät sanomalehteen? Terveystietorekisteri on yhtä luotettava kuin sen käyttäjät

Suomalaisista sioista on tallennettu kansainvälisesti poikkeuksellisen laajasti terveystietoja. Se on runsaat 20 vuotta toimineen Sikava-järjestelmän, ja siihen sitoutumisen, ansiota. Rekisterin tarkoituksena on edistää terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla sikatiloilla.

Eläinten Terveys ETT:n hallinnoimaan ja teurastamojen ylläpitämään Sikavaan kuuluu yli 90 prosenttia suomalaisista sikatiloista. Vuosittain sinne kertyy tietoa noin 3000 terveydenhuoltokäynniltä, analyysituloksista ja lääkkeiden käytöstä.

Tällainen määrä tietoa kelpaisi tänä päivänä varmaan monelle taholle.

Sikavan käyttöehtojen mukaan käyttäjällä ei ole oikeutta luovuttaa Sikavan tietoja kolmannelle osapuolelle tai saattaa niitä yleisön saataville, eikä myöskään hyödyntää tietoja kaupallisesti.

Lihataloille Sikava on tärkeä laadunvalvonnan työväline.  Kuva: Johannes Tervo

MT:n tietoon on tullut kuitenkin tapaus, jossa valvonnan kohteena ollut tuottaja uskoo valvontaeläinlääkärin saaneen Sikavaan kirjattuja terveys- ja neuvontatietoja käyttöönsä ennen ensimmäistä valvontakäyntiään tilalle. Tietoja on käytetty osoittamaan ongelmien alkaneen jo ennen valvontakäyntiä. Lisäksi tiedot ovat päätyneet maakuntalehden artikkeliin.

Tuottajan mukaan valvontaeläinlääkärille paperisena toimitetuissa raporteissa näkyvä tulostuspäivämäärä on valvontaa edeltävä päivä.

Tapaukseen liittyvästä lihatalosta kerrotaan, että Sikavan tietoja käytetään vain omaan laadunvalvontaan, sekä luovutetaan tahoille, joilla on tiedonsaantioikeus. Kyseisessä tapauksessa tietoja ei kuitenkaan ole luovutettu.

Valvontaeläinlääkäri perustaa raporttien käytön eläintenhyvinvointilakiin. Sen mukaan valvontaeläinlääkärillä on oikeus pyytää tietoja tahoilta, joilla on eläinten hyvinvointiin ja hoitoon liittyvää tietoa. Siten esimerkiksi teurastamon tulee luovuttaa pyydetyt tiedot.

Kuka huolehtii tuottajan oikeusturvasta tästä eteenpäin?

Eläinsuojeluvalvonnan raportti on mahdollista pyytää nähtäväksi esimerkiksi journalistiseen käyttöön.

Mikäli raporttiin on kirjattu myös teurastamon antamia ja Sikavan terveydenhuoltotietoja, nekin päätyvät raportin pyytäjälle. Tällöin jää esimerkiksi toimittajan arvioitavaksi, mikä tieto oikeasti on julkista. Kaikilla toimittajilla ei välttämättä ole tietoa esimerkiksi siitä, mikä on valvontakäynnin ja terveydenhuoltokäynnin ero.

Kyseisen tapauksen kohdalla terveydenhuoltokäynnit ja valvontakäynnit rinnastuivat ainakin aihetta tuntemattomille maakuntalehden artikkelissa helposti toisiinsa.

Tämä huolestuttaa tuottajaa aivan aiheellisesti.

”Tämä viittaa tietosuojarikokseen. Tietävätkö kaikki Sikavaan pääsevät edes, että tietoja ei saa antaa eteenpäin. Missä on viljelijän oikeusturva?”, pohtii nimettömänä pysyttelevä pettynyt tuottaja, jonka henkilöllisyys on MT:n toimituksen tiedossa.

Sikavan tietoihin pääsevät käsiksi vain ne tahot, joille tila on antanut valtuutuksen, ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari vakuuttaa. Kuva: Johannes Tervo

ETT on ensisijaisesti tiedon ylläpitäjä, ja on luovuttanut Sikavan tietoja eteenpäin vain oikeuden päätöksellä, kertoo toiminnanjohtaja Ina Toppari.

Hänen mukaansa yleensä tilat itse haluavat käyttää tietoja osoittaakseen asioiden olevan kunnossa.

Toppari kuitenkin huomauttaa, että terveydenhuoltoeläinlääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa valvontaeläinlääkärille, mikäli on aihetta epäillä, että eläinsuojelulainsäädäntöä on asiakastilalla rikottu.

”Viranomaiset voivat kertoa tietoja toisilleen. Päätavoite on aina, että eläinten hyvinvointi ei vaarannu.”

Valvontaeläinlääkärin tulisi kuitenkin osata suhtautua Sikavan raportteihin niin, että niiden havaintoja ei ole kirjannut viranhaltija. Aika vaikea mielestäni on sanoa toisen yksittäisen henkilön kirjausten perusteella, onko jossakin rikottu lakia vai ei, Toppari pohtii.

Sikavaan kirjataan terveydenhuoltokäynneillä hyvien asioiden lisäksi myös havaintoja, joiden osalta tilan tulisi korjata toimintaansa. Kuvituskuva.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Sikava-järjestelmään on luotu useita käyttäjäprofiileja, joilla on profiilikohtaiset asetukset tietojen katseluun, lisäämiseen, muuttamiseen tai poistamiseen.

Koska käyttöoikeudet on rajattu käyttäjäprofiileittain, ei järjestelmässä ole tähän mennessä ollut tarvetta kerätä lokitietoa siitä, kuka tietoja on katsellut tai tulostanut, Toppari kertoo.

ETT:n lisäksi tiedot ovat teurastamon ja tilan käytettävissä. Lisäksi tila on voinut valtuuttaa esimerkiksi eläinlääkärin ja jalostusorganisaation käyttämään tietoja.

Kukaan ulkopuolinen tietoihin ei kuitenkaan pääse käsiksi, vain tahot, joille tila on antanut valtuutuksen, Toppari vakuuttaa.

ETT:n kautta tilan on myös mahdollista tarkistaa, kenelle valtuutus on voimassa.

”Käyttöehdot ovat kaikilla tiedossa. Ne on ollut pakko hyväksyä järjestelmään kirjautuessa. ETT ei pysty seuraamaan, mitä käyttäjät tekevät järjestelmästä saatavilla tiedoilla. Mutta ehkä on syytä miettiä, onko järjestelmää tarpeen muuttaa, jos vastaavaa ilmenee enemmän”, Toppari sanoo.

Sikavaa ei ole tehty valvontaa varten, mutta lihataloille se on tärkeä vastuullisuustyökalu. Senkin vuoksi sinne on tärkeää kirjata hyvien asioiden lisäksi myös havaintoja, joiden osalta tilan tulisi korjata toimintaansa, Toppari toteaa.

Kuluvan vuoden alussa Vastuuki-hankkeessa tuottajille ja eläinlääkäreille tehdyt kyselyt osoittavat, että yhteistyö tilojen ja terveydenhuoltoeläinlääkärien välillä toimii hyvin.

Toivottavasti tämä ei jatkossakaan vaarannu sillä, että tuottajien uskoa toimivaan ja tärkeään järjestelmään horjutetaan käyttämällä kertynyttä tietoa tuottajia vastaan tai riitojen välineenä.

Jotta luottamus säilyy, kaikkien osapuolien on sitouduttava käyttöehtoihin. Valvojien tiedonsaantioikeus käy järkeen, mutta terveydenhuoltodatan päätyminen median käyttöön kummastuttaa.

Tilalle ei ole vielä selvinnyt, miten Sikava-tiedot valvontaeläinlääkärille ja sitä myöten maakuntalehteen päätyivät.

MT ei ole toistaiseksi saanut valvontaeläinlääkärien toimintaa johtavalta Ruokavirastolta kommentteja asiaan.