

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan ruoka-ala eli maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemistoiminta työllistää yhteensä noin 320 000 henkilöä Suomessa. Se on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Monet työskentelevät läpi joulun pyhät.
Yksi heistä on 25-vuotias huoltoteknikko Jesse Yli-Karhula.
Hänen tyypillinen työpäivänsä alkaa aamukahvilla. Sen jälkeen hän tarkastaa tietokoneeltaan sähköpostit ja etänä sen, että asiakkaiden tilojen järjestelmät toimivat. Päivään kuuluu tulevien huoltojen sopimista, sovittujen huoltojen tekemistä sekä varaosien tilaamista.
Joulun Yli-Karhula päivystää. Se tarkoittaa sitä, että jos asiakkaan lypsyrobottiin tai muuhun laitteeseen tulee vikaa, Yli-Karhula hyppää huoltoautoonsa ja karauttaa paikalle.
Hän työskennellyt Delavalin huoltoteknikkona vuoden alusta lähtien. Tämä joulu on ensimmäinen päivystysjoulu hänelle.

Delavalin teknisen johtajan Teijo Kärjen mukaan yhtiöllä päivystää 10 henkeä joulun ajan eri puolilla Suomea.
Yli-Karhula asuu Karviassa, ja hänen työssäkäyntialueensa on laaja, Etelä-Pohjanmaan rajalta Helsinkiin saakka, Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Päijänteeseen asti.
Kilometrejä saattaa kertyä lyhyessä ajassa paljon, mutta Yli-Karhula tykkää liikkuvasta työstä.
”Kahta samanlaista päivää ei ole.”
Yli-Karhula on koulutukseltaan lentokoneasentaja. Lypsyrobottien pariin miehen veti maataloustausta.
”Olen maalta kotoisin, meillä on kotona vielä pieni viljatila”, hän kertoo.
Hän pitää myös eläimistä ja työn monipuolisuudesta, sillä joka päivä oppii jotain uutta.
”Kaikki laitteet pitää osata huoltaa ja korjata kymmeniä vuosia vanhoista tähän päivään saakka.”
Niihin lukeutuvat muun muassa eri lypsyjärjestelmät, lisälaitteet, lypsyrobotit ja lantarobotit. Apua saa tarvittaessa työyhteisöltä.
Lypsyrobottien huoltoteknikoksi ei ole varsinaista peruskoulutusta, vaan työ opitaan tekemällä. Se kannustaa tekemään päivystysvuoroja, että juuri niissä oppii työn salat Yli-Karhulan mukaan parhaiten.
”Haluan kehittyä ammatissani.”
Yli-Karhula päivystää joulun mielellään, sillä hän ei tunnustaudu jouluihmiseksi.
”Tykkään vaihtelevuudesta. Eihän ne yöherätykset tietenkään mukavia ole, mutta kyllä mielelläni juttelen asiakkaalle vaikka yöllä. On mukavaa, että pystyy auttamaan.”
Sekin luonnollisesti kannustaa töihin pyhinä, että niistä maksetaan ihan mukavaa palkkaa.
Lehmät eivät odota, että huoltomies nukkuu kauneusunensa, Yli-Karhula naurahtaa. Lypsyrobottien toimintaan ei saisi tulla kovin pitkiä taukoja.
”Palkitsevinta on, kun saan robotin toimimaan ja asiakas on tyytyväinen. Kun asiakas lähtiessäni kiittää kovasti, tietää, että on tehnyt jotain oikein”, mies luonnehtii.

Teen mieluusti päivystyksiä, jotta kollegat pääsevät lastensa joulujuhliin ja saavat viettää joulua perheidensä kanssa.
Palkitsevaa on myös se, että pystyy mahdollistamaan kollegoille joustoa joulun aikaan. Yli-Karhula asuu yksin. Töihin on helpompi lähteä yöllä, kun kotona perheen ei tarvitse joustaa. Päivystystä vaativa työ voi olla perheelliselle hankalaa.
”Teen mieluusti päivystyksiä, jotta kollegat pääsevät lastensa joulujuhliin ja saavat viettää joulua perheidensä kanssa.”
Yli-Karhulalta heruu sympatiaa maatilallisille, jotka paiskivat töitä jouluna vielä enemmän kuin hän.
”Sitä ei ehkä aina muisteta, että varsinkin karjatiloilla on vastuu eläimistä kellon ympäri, arkena ja pyhänä”, hän sanoo.
Hän toivoo rauhallista joulua kaikille, ja toivoo, että ehtii itsekin syödä rauhassa joululounaan ja hörpätä kahvit.
”Mutta en minä kotiin jää istuskelemaan, mielelläni lähden töihin, kun asiakas soittaa”, Yli-Karhula toteaa.