Valkoposkihanhien äänikarkotuksen kieltäminen vesittää lintupeltojen tehoa, epäilee siemenviljelijä

Tuoreimmissa valkoposkihanhien karkotusta varten myönnetyissä poikkeusluvissa kielletään voimakkaan äänen käyttäminen hanhien karkottamisessa viljelyksiltä keväällä. Perusteena on muiden lintujen pesinnän mahdollinen häiriintyminen.

Hanhituhoille alttiiden alueiden viljelijät Keski- ja Pohjois-Karjalassa ovat pettyneitä uusiin päätöksiin. He ovat huolissaan etenkin siitä, miten hanhet saadaan siirtymään niille varatuille lintupelloille ilman paukkupatruunoita tai kaasutykkejä, joita tarkoitukseen on aiemmin käytetty.

”Hanhipeltoja kuulostaisi olevan tulossa alueelle lupaava määrä, mutta vesittyykö niiden merkitys uudella kiellolla?”, liperiläinen siemenviljelijä Osmo Koponen pohtii.

Hän kertoo myös metsähanhien löytäneen syysviljojen oraat. ”Valkoposkihanhien tulo pelottaa jo.”

Koponen myöntää olleensa ensin epäileväinen hanhipeltojen suhteen, mutta käytäntö on osoittanut, että valkoposkihanhet ovat fiksuja. Ne osaavat siirtyä turvalliseen paikkaan sieltä, missä niitä uhataan.

”Tappaminen on ollut selvästi ainoa tehokas tapa ohjata lintuja sallituille alueille. Ihmeelliseltä tuntuu, ettei sitä saa enää syksylläkään käyttää. Keväällä paukkupanoksien ja laserin yhdistelmä on toiminut. Pelkkä laser ei toimi aurinkoisella kevätsäällä. ”

Yhdestä asiasta Koponen antaa lupapäätökset tekevälle Varsinais-Suomen ely-keskukselle kehuja.

”Tällä kertaa päätökset tulivat ajoissa, eivät vasta hanhien muuttoaallon jälkeen.”

Valkoposkihanhet lähtevät lentoon kuvaajan lähestyessä, mutta palaavat samalle nurmilohkolle nopeasti.  Kuva: Terhi Torikka

Karkotuksen keinovalikoiman pienentyessä resursseja tarvitaan enemmän, toteaa ylitarkastaja Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Hän uskoo, että hanhet saadaan kyllä siirtymään lintupelloille ilman äänikarkotustakin. Tehokkain keino on Pirisen mukaan ihminen ja käsilaser. Tarvitaan siis lisää hanhipaimenia karkotustyöhön.

Pirisen mukaan vireillä on hankkeita, joilla on tavoitteena tehostaa hanhipaimentoimintaa ja hankkia sallittua välineistöä karkotukseen. Päätöksiä näistä tehdään ensi viikolla.

Pirinen muistuttaa, että poikkeuslupapäätökset tehdään lain perusteella. Laki ei muuttunut, vaikka lähes koko eduskunta puolsi viime vuonna kansalaisaloitteen pohjalta laadittua mietintöä, jonka perusteella saattoi toivoa jopa ammuttujen valkoposkihanhien syömisen ja keväällä ampumisen sallimisen etenemistä.

Helmikuun alussa tuli voimaan uusi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisjärjestelmä. Siinä keskeisin muutos on, että jatkossa myös esimerkiksi tuhon vuoksi tehtävään uusintakylvöön liittyvät työkustannukset korvataan, kertoo Pirinen.

Hanhiparvet jättävät jälkeensä runsaan määrän ulostetta.  Kuva: Terhi Torikka

Ensimmäiset valkoposkihanhet ovat saapuneet kuluvalla viikolla ainakin Parikkalaan ja Kiteelle, mutta suurimmat parvet ovat vasta matkalla. Niiden liikkeitä seurataan muun muassa gps-pannoitettujen hanhien avulla. Pohjois-Karjalan ely-keskus julkaisee ensi viikosta lähtien viikoittain lintumuuttotiedotusta.

Tähän mennessä annetuilla päätöksillä on myönnetty lupa valkoposkihanhien karkottamiseen 251 tilalle. Osalla tiloista on vielä voimassa aiemmin myönnetty poikkeuslupa karkottamiseen ja kuoliaaksi ampumiseen syysmuuttokaudella. Luvista osa ulottuu 2024 syysmuuttokauden päättymiseen saakka.

Alueella on tiloja, jotka ovat lopettaneet viljelyn tai luopuneet karjasta kokonaan mittavien hanhiongelmien vuoksi.

Poikkeuslupahakemukset käsitellään edelleen Varsinais-Suomen ely-keskuksessa, mutta käsittelyn siirtämistä Pohjois-Karjalaan valmistellaan, kertoo Pirinen.