Lapualainen 8,8 tonnin hehtaarisato toiseksi kansainvälisessä kisassa: Kari Alasaari kasvatti Alajoen hienohietamaalla mahtavasatoisen kevätohran

YEN-verkostossa yhtenä mielenkiinnon kohteena on satomäärien kasvattaminen ja peltojen mahdollisuuksien hyödyntäminen. YEN on lyhenne englannin sanoista Yield Enhancement Network.

Kyse on myös monipuolisesta viljelytiedon keruusta, analysoinnista sekä kilpailustakin, jossa palkinnot jaetaan satomäärän tai saavutetun satopotentiaalin perusteella.

"Kasvukauden 2021 kevätohrakisassa sijoituin toiseksi", Kari Alasaari kertoo.

Hopeasija tuli 8 800 kilon hehtaarisadolla.

"Olen pyrkinyt nostamaan sadot huippuun. Kun tilani lohkot ovat kasvukunnossa, niiltä saa hyviä satoja."

Alasaaren kasvinviljelytila sijaitsee Lapuan Härsilänkylässä.

”Pellot ovat viljavia ja multavia", Alasaari sanoo maistaan, joista huomattava osa sijaitsee Lapuanjoen tuntumassa Alajokilakeudella.

Mahtavasatoinen kevätohra kasvoi hienohietamaalla.

Uuteen kasvukauteen on vielä aikaa. Kari Alasaaren kalusto on konesuojassa Lapuan Härsilässä. Kuva: Johannes Tervo

Verkostoja Alasaarella on hänen omien sanojensa mukaan "vähän joka suuntaan": kasvinsuojeluyrityksiin, tuotantopanosten toimittajiin ja konepuolellekin.

”Yhteistyöllä ja verkostoilla maailma toimii. Yksistään touhaaminen on työlästä, tiedon hakemisessakin on vaikeutensa."

Tämä kuva on otettu Lapualla viime elokuun kolmantena päivänä. Licamero-vehnästä saatiin tällä lohkolla 8 600 kilon hehtaarisato, Kari Alasaari kertoo. Kuva: Annaleena Ylhäinen/Agraari Oy

YEN-verkostossa tärkeintä on tietojen kerääminen, Alasaari sanoo.

"Kasvin kasvukausi pyritään paloittelemaan mahdollisimman tarkasti, jotta nähdään, mistä sadon komponentit muodostuvat."

Verkoston vertailuissa etsitään myös "vikoja": mitä voisi tehdä toisin, jotta lohkon sato jäisi vähemmän laskennallisesta potentiaalista.

Tulevan kasvukauden lannoitetarpeesta on tässä varastossa suunnilleen kaksi kolmasosaa. Kuva: Johannes Tervo

Monipuolisen analyysin avulla verkostossa opitaan toistensa tekemisistä.

"Täsmäviljelyssä pitäisi mennä jatkossa enemmän tähän dataviljelyn suuntaan", Alasaari sanoo.

Ensin katsotaan, millainen potentiaali jollakin lohkolla on: paljonko on sadetta, paljonko aurinkosäteilyä ja paljonko on lämpösumma.

Seuraavaksi paloitellaan kylvös kylvötiheydestä lähtien.

Seuranta jatkuu koko kasvukauden. Mitataan kasvustoja ja maaperää. Puintiaikana kerätään tietoa kasvuston tiheydestä ja rakenteesta. Jyvät analysoidaan: mitä ravinteita ja hivenaineita niihin on kertynyt?

”Tämä on hieman toinen näkökulma perinteiseen täsmäviljelyyn. Tässä kerätään dataa. Kun käytössä on datapankki, kertyneen tiedon avulla voidaan alkaa ohjata viljelyä."

Näin kasvoi Trappe-vehnä Lapualla Kari Alasaaren pellolla heinäkuussa 2020. Tältä alalta korjattiin huippusato: 9 300 kiloa hehtaarilta. Kuva: Annaleena Ylhäinen/Agraari Oy

YEN-verkostossa analysoidaan perusteellisesti. Alasaari kertoo esimerkin: jyvistä mitataan pituudet ja paksuudet.

"Jopa jyvän muotoon asti mennään, kun pohditaan, miksi sato oli mitä oli."

"Vertailemalla eri lohkojen satoja toisiinsa, pystytään erittelemään sekin, miksi potentiaalisesta sadosta jäätiin."

Lue lisää:

Täsmäviljelyn työkalut turhia jos pellon perusasiat ovat pielessä – Kari Alasaari: "Maaperän on oltava sellaisessa kasvukunnossa, että siihen pystytään sato rakentamaan"