Maatilaosakeyhtiön sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa vaiheittain – monia etuja kertarysäykseen verrattuna

Osakeyhtiön onnistunut sukupolvenvaihdos edellyttää hyviä suunnitelmia ja aikataulutusta.

Suunnittelu olisi hyvä aloittaa jo yhtiöittämisvaiheessa ja pohtia siihen liittyvät erityispiirteet yhtiömuoto huomioon ottaen, neuvoo Nordean maa- ja metsätalousyksikön johtaja Kirsi Tossavainen.

Apuna kannattaa hyödyntää asiantuntijoita.

”Tällä varmistutaan siitä, että kaikki vaihtoehtoiset toimintatavat on otettu huomioon ja käyty läpi riittävän kattavasti”, Tossavainen sanoo.

Olennaista on myös, että jatkajan maksukyky ja vakuudet ovat kunnossa.

Osakeyhtiön vaihtaessa omistajaa ostettavan yhtiön reaalivakuudet eivät ole käytettävissä vakuutena. Vakuuksien asettaminen onkin usein vaikeaa, etenkin jos kauppahinta on korkea, toteaa Tossavainen.

Yrityksen osakkeiden vakuusarvo on nolla, mikäli yritystä ei ole noteerattu pörssissä. Tällöin luotolle on saatava muuta reaalivakuutta.

Yleensä vakuudeksi asetetaan ostajan henkilökohtaista reaaliomaisuutta, ja myös luopujien henkilökohtaista reaaliomaisuutta käytetään usein lisävakuutena. Lisäksi vakuutena voi käyttää sijoitusomaisuutta, kertoo Nordean Tossavainen.

”Mahdollinen omarahoitusosuus vähentää myös rahoituksen tarvetta ja sitä kautta vakuustarvetta”, hän lisää.

Valtiontakauksen saaminen on mahdollista, mikäli vakuusvaje pystytään osoittamaan ja tuensaannin muut ehdot täyttyvät. Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.

”Pankkien rooli on tässä suuri”, kertoo asiantuntija Ulla Peltokoski Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Muilla toimialoilla jatkaja voi saada Finnveralta yrittäjälainaa, ja yritys voi saada takauksen. Maataloutta tämä ei koske.

Osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta ei tarvitse tehdä kerralla. Omistusta voidaan siirtää pala kerrallaan useamman vuoden ajanjaksolla.

”Tämä on hyvin keskeinen asia, koska jatkaja voi ottaa vastuuta asteittain. Mikäli osakeomistusta lahjoitetaan vaiheittain, voi yritys keskittyä toiminnan kehittämiseen ja velkaisuus pysyy maltillisena. Jatkaja voi näin säästää itselleen omarahoitusta ja myöhemmissä kaupoissa voidaan tarvittaessa käyttää myös velkaa”, maa- ja metsätalousasiakkuuksien johtaja Teppo Pöllänen Osuuspankista toteaa.

Luopujien henkilökohtainen rahantarve tulevaisuudessa kannattaa myös ottaa mukaan suunnitteluun jo yhtiöittämisvaiheessa.

Yhtiön perustamisen yhteydessä voitaisiin vaikuttaa luopujille tuloutuvaan varallisuuteen esimerkiksi sijoittamalla sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (svop) ja myöhemmin osinkojen avulla. Myös yhtiön omien osakkeiden osto-ohjelma voisi olla käyttökelpoinen vaihtoehto omistusjärjestelyjen yhteydessä, Tossavainen toteaa.

Yksityisomisteisten tilojen sukupolvenvaihdoksissa usein käytetyn korkotukilainan käyttö ei ole osakeyhtiöiden omistajanvaihdoksissa mahdollista.

Taustalla vaikuttaa EU-asetus, joka perustuu siihen, että joissakin EU-maissa tukia on käytetty vääriin tarkoituksiin.

Kansanedustaja Timo Mehtälä (kesk.) on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

”Tämä perustelu ei kestä tarkastelua suomalaisen osakeyhtiöpohjaisen maatilan tukemisessa, jossa omistajat ovat maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vakuuttamia maatalousyrittäjiä”, Mehtälä sanoi Suomenmaa-lehdessä.

Hän on huolissaan, että nykytilanteessa moni kannattava tila saattaa jäädä ilman jatkajaa. Kysymys ei toistaiseksi ole johtanut muutoksiin.

Osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdokset herättävät paljon keskustelua ja niihin liittyy jonkin verran epäselvyyksiä.

Yhtiöittämisen hyödyistä on puhuttu alalla paljon, ja moni tila on muuttanut yhtiömuotoa osakeyhtiöksi.

Nordeassa on parhaillaan vireillä kymmenkunta osakeyhtiömuotoisen maatilan sukupolvenvaihdosta. Osuuspankista kerrotaan, että oy-tilojen sukupolvenvaihdoksia ei ole tehty vielä paljoa, mutta niiden määrä tulee kasvamaan.

Tilan yhtiöittämisessä on etunsa, mutta kaikille se ei ole paras vaihtoehto, muistuttaa Op:n Pöllänen.

”Se vaatii eri tavalla vahvaa talousosaamista ja kiinnostusta. Ratkaisua kannattaa miettiä kaikilta puolilta ja ottaa myös mahdollinen tuleva sukupolvenvaihdos mukaan pohdintaan.”

Pöllänen arvioi, että epäselvyyksiä aiheuttaa osittain se, että asia on vielä maataloudessa melko uusi.

”Samalla tavallahan muutkin osakeyhtiöt tekevät sukupolvenvaihdoksia. Maataloudessa vain on totuttu erilaiseen malliin.”

Maatilojen arvoa pitäisi tarkastella toimintamuodosta riippumatta kassavirtaperusteisen arvonmäärityksen kautta, Pöllänen muistuttaa.

”Yritystoiminnan tulisi tuottaa riittävästi korvausta siihen sidotulle pääomalle. Jatkajan tai kenenkään muunkaan ei ole järkevää ostaa ylihintaista maatilaa. Kauppahintaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota niin tavanomaisilla kuin yhtiömuotoisilla tiloilla.”

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.