
”Kun isovanhempani vuonna 1953 alkoivat kasvattaa hyasintteja, tuotettiin Suomessa joulukukkia paljon yksikertaisimmissa oloissa”, kertoo Hanna Helenius pöytyäläiseltä Piltin puutarhalta.
Tuolloin ei kasvihuoneissa ollut esimerkiksi sellaisia valoja kuin nykyään. Valojen yleistyttyä seuraavalla vuosikymmenellä esimerkiksi joulutähti astui kuvioihin.
”Hyasintit sen sijaan saatiin 50-luvullakin kukkaan huijaamalla sipulit luulemaan, että kevät on tullut.”
Nyt Helenius jatkaa hyötämiseksi kutsuttua kukkien jekutusta jo kolmannessa polvessa.
”Kylmä virittää hyasintin kukkimaan. Hyasintin sipulit tarvitsevat siis valetalven. Ne pitää viedä esimerkiksi kellariin, ja nostaa sen jälkeen lämpimään sen mukaan, miten kukinta halutaan ajoittaa. ”
Piltin puutarha hyötää nykyään puoli miljoonaa hyasinttia kukkimaan joka vuosi.
”Jo elokuun puolivälissä istutamme Hollannista tulevat sipulit ruukkuihin ja siirrämme ne viileään odottamaan sesonkia. Ruukkuja siirretään lämpimään kukinnan aikaansaamiseksi kysynnän mukaan.”
Helenius kertoo, että lämpöön siirrettyjen kasvien nuput alkavat aueta nopeasti, jos myös kosteutta on tarjolla runsaasti.
”Huumaava tuoksu kertoo, että hyasintti luulee, että kesä on alkanut.”
Toisaalta kukinnan pituutta voi pidentää siirtämällä kukkiva kasvi viileään ja vähentämällä sen kastelua.
Helenius vinkkaa, että joulukukan sipulit kannattaa laittaa talteen.
”Kukan kannattaa antaa ensin niin sanotusti kukkia loppuun. Sen jälkeen sipulin voi ottaa ruukusta pois ja siirtää vaikka parvekkeelle tai pihavarastoon odottamaan kevättä. Keväällä istutettu sipuli ei tee kukkivaa vartta vielä seuraavana kesänä. Kukista saadaan nauttia taas talven jälkeen, sitä seuraavana kesänä, kun kylmä on virittänyt kasvin taas.”