• Jalostaja toivoo, että hintalisä tepsii ja hernekeitto voidaan taas tehdä täysin kotimaisesta herneestä

    Jalostaja käyttää hernettä noin miljoona kiloa vuodessa, ja tavoitteena on, että se olisi täysin kotimaista.
    Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät tölkkihernekeiton menekkiä.
    Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät tölkkihernekeiton menekkiä. Kuva: ©Teppo Johansson
    Maatalous|Kasvintuotanto
    11.8.202212:00
    Satu Lehtonen

    Kaikille tutun Jalostajan hernekeiton valmistaja käynnisti keväällä kampanjan, jolla pyritään varmistamaan kotimaisen herneen saatavuus. Yhtiö maksaa jokaisesta kotimaisesta hernetonnista 60 euron lisäkorvauksen viljelijöille.

    Oy Lunden Ab Jalostajan talousjohtaja Tuomas Lundén ei vielä osaa tarkkaan sanoa, onko keväällä luvatulla lisäkorvauksella ollut vaikutusta hernealan nousuun. Hänen mukaansa viljelijät ainakin reagoivat asiaan erittäin myönteisesti.

    ”Lisäkorvauksen vaikutukset näkyvät syyskuussa, kun uudesta sadosta aletaan tehdä kauppaa”, Lundén toteaa.

    Toistaiseksi satonäkymät ovat hyvät, hän arvioi. ”Kasvit ovat saaneet lämpöä ja vettä sopivasti. Toivottavasti kelit ovat vielä muutaman viikon suotuisat kasvulle ja elokuun loppupuolella päästään puimaan hyvä hernesato.”

    Jalostaja ei tee suoria hernesopimuksia, vaan herne tulee yhteistyökumppanien, Lantmännenin ja Hankkijan kautta.

    Jalostaja käyttää hernettä noin miljoona kiloa vuodessa, ja tavoitteena on, että se olisi täysin kotimaista. ”Suomalainen herne on laadultaan maailman parasta”, Lundén sanoo.

    Kaksi viime vuotta ovat olleet herneelle hankalia. Kuluneen talven aikana Jalostaja on joutunut paikkaamaan tarjontaa tuontiherneellä.

    Tuonti on johtanut ikäviin tilanteisiin, kun hernekeitosta on satunnaisesti löytynyt kuoriaisia, hernepiilokkaita. Suomessa piilokas ei ole ongelma herneen viljelyssä.

    Hernekeiton menekki on Lundénin arvion mukaan pienessä kasvussa. Tosin pitemmän ajan trendiä on vaikea erottaa, kun takana on isoja poikkeustilanteita.

    Koronapandemian alku lisäsi säilykkeiden menekkiä, kun ihmiset kartuttivat kotivaraansa.

    Samoin kävi, kun Ukrainan sota alkoi. Silloin ihmiset ehkä ostivat säilykkeitä myös avustuskeräyksiin annettaviksi, Lundén arvioi.

    Kuoriaiskohu taas vähensi menekkiä vähän. ”Tosin kuluttajien suhtautuminen asiaan on ollut erittäin kaksijakoinen”, Lundén kertoo.

    Lue myös: Jalostaja maksaa hernetonnista 60 euron lisäkorvauksen viljelijöille ‒ ”Suomalainen herne on laadultaan ja maultaan maailman paras”

    Herneen kylvösiemennäytteestä löytyi hernepiilokas – runsaina määrinä haitallinen tuhooja

    Tuontiherne uhkaa elintarviketurvaa? IL: Jalostajan hernekeitoissaan käyttämästä tuontiraaka-aineesta löytyi jälleen ötököitä, joilla on osuva nimi

    Artikkelin aiheet
    Jalostaja
    hernekeitto
    kotimainen herne
    ruoan tuotanto
    elintarviketeollisuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle