Harva keksintö lyö läpi omin avuin

Luova hulluus lienee kansanpiirre, sillä Suomessa on paljon keksijöitä. Harmillista vain on, että monet ideat hautautuvat pöytälaatikkoon, koska niitä on vaikea kaupallistaa.

Keksijöiden avuksi perustettiin vuonna 1971 Keksintösäätiö. Se on auttanut pellepelottomia markkinoille niin rahallisesti kuin neuvomallakin.

Viitisen vuotta sitten Keksintösäätiö käynnisti Tuoteväylä-palvelun. Ohjelman puitteissa on arvioitu huimat 14 000 keksintöä. Niistä tukea on saanut noin 800. Osa keksinnöistä jäi säätiön tuettaviksi ja osa ohjautui elykeskuksiin. Pisimmälle kehitellyt ideat menivät innovaatioiden rahoituskeskuksen Tekesin hoiviin.

Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila kertoo, että säätiö kokosi keksijöiden avuksi kymmenien liiketoimintaosaajien verkoston.

Toiminnassa oli draivia, kunnes säätiön väki ja rahat siirrettiin runsas vuosi sitten Uudenmaan elykeskukseen.

”Tavoitteena oli, että Tuoteväylä-palvelu jatkaisi ja keksijät saisivat tukea, neuvoa, apua ja rahoitusta”, Jutila kertaa.

Viime vuonna homma kuitenkin jämähti. Elyssä syntyi päätös vain yhdentoista keksinnön rahoituksesta, vaikka hakemuksia tuli liki 3 400.

Pirkanmaan elykeskuksen innovaatioasiantuntija Jari Peltoniemi kertoo, että keksintöjen rahoitus takkusi hetkellisesti yritystuista säädetyn lakiasetuksen valmistelun vuoksi.

”Nyt homma pyörii normaalisti ja päätöksiä tehtiin tammikuun aikana jo 24 kappaletta.”

Elykeskus rahoittaa lakiteknisistä syistä vain yrityksiä. Jutila on harmissaan, että moni yksityishenkilö putoaa pois tuen piiristä. Joillekin keksijöistä voi olla ylivoimaista perustaa yritys heti alkuunsa.

”Nyt kaikki keksintöjen alkukustannukset on hoidettava itse. Summasta saa ehkä puolet takaisin elyltä, jos saa. Oleellista on myös se, ettei pelkkä raha tee Suomeen innovaatioita. Tarvitaan neuvoja, sparrausta ja liiketoimintaosaamista”, Jutila ynnää.

Hän toivoo, että elykeskuksessa saadaan homma rullaamaan. Paikatakseen tilannetta Keksintösäätiö on ryhtynyt etsimään sarjayrittäjiä, jotka ovat halukkaita sijoittamaan keksintöihin.

Säätiö on myös perustamassa keksintörahastoa, jonka kautta yksityishenkilöt saisivat tukea. Haussa on niin yksityistä kuin julkistakin rahaa.

Jutila arvelee, että suomalaisten pöytälaatikoissa hautuu tuhansia keksintöjä.

”Ehkä sadat niistä voisivat saada rahoitusta ja osa voisi päästä kansainvälisille markkinoille. Kenties jollain niistä saataisiin nostettua Suomi jaloilleen”, hän sanoo.

Jutila muistuttaa, että Suomi on ollut keksintöjen edelläkävijä. Se asema kannattaisi säilyttää.

Lue keksijöiden tarinoita Maaseudun Tulevaisuuden viikonvaihdesivuilta.