Viljelijä, ota nämä oireet vakavasti – voivat kieliä työn aiheuttamasta allergiasta tai astmasta

Ammatin aiheuttamien allergioiden ja astmojen puhkeamisessa maanviljelijät ovat erittäin riskialtis ammattiryhmä, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitokselta.

”Ensinnäkin maatiloilla ollaan tekemisissä monen allergiaa aiheuttavan aineen kanssa. Lisäksi monet ovat altistuneet allergioita aiheuttaville aineille jo lapsena, ja altistus jatkuu myös omassa työelämässä.”

Lindström kertoo, että ylivoimaisesti eniten allergioita maanviljelijöille aiheuttavat eläimet, yleisimmin lehmät, ja vielä tarkemmin sanottuna lehmän hilse.

Allergioita voivat aiheuttaa myös kaikki luonnosta peräisin olevat, pölyävät aineet, kuten viljan ja eläinten rehujen aiheuttamat pölyt. Lindströmin mukaan myös soija on aiheuttanut maanviljelijöillä, mutta nykyään sitä käytetään rehuna.

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan maanviljelijät altistuvat työssään kaikista ammattiryhmistä eniten varastopölypunkeille.

Astma voi syntyä paitsi ympäristön pölyjen, myös voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien hengittämisen vuoksi. Esimerkiksi rikkihappo, lipeä ja eläinten ulosteesta ja virtsasta vapautuva ammoniakki ja rikkivety vaurioittavat hengitysteiden limakalvon pintaa syövyttämällä, ja astma voi kehittyä tälläkin tavoin.

Oma lukunsa allergisissa sairauksissa on allerginen alveoliitti, jota myös homepölykeuhkoksi kutsutaan. Sen yleisimpiä aiheuttajia ovat maatalousympäristön homeiset heinät ja oljet, ja sairauteen liittyvät muun muassa keuhkoputken tulehdustilat ja kuumeilut.

Ammatin aiheuttamien allergioiden puhkeaminen vaatii, että ensin työntekijä altistuu allergeenille. Herkistyminen eli allergia tietylle aineelle todetaan verikokeella tai ihopistokokeella, mutta pelkkä allergian olemassaolo ei välttämättä vielä aiheuta ihmiselle mitään oireita. Kun jollekin asialle on herkistynyt eli allerginen, siitä voi kuitenkin kehittyä allerginen sairaus, jos altistus aineelle jatkuu.

Lindströmin mukaan yleisimmin allergian mahdollisuuteen havahdutaan siinä vaiheessa, jos nenä vuotaa työssä ollessa koko ajan tai ihmiselle kehittyy astmaoireita, kuten hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Myös ihottuma saattaa olla ensimmäinen merkki allergiasta.

Allergioiden puhkeamisen mahdollisuus olisi hyvä tiedostaa, muistuttaa Lindström.

”Kun mietitään, miten allergioita voisi ennaltaehkäistä, peukalosääntö menee niin, että koska allerginen nuha ja astma kehittyvät ilman välityksellä leviävien aineiden välityksellä, sitä pienempi riski on sairastua, mitä vähemmän allergeenia on ilmassa.”

Lindström muistuttaa, että erityisesti, kun kyseessä on todella pölyinen työvaihe, on syytä käyttää hengityssuojainta, jossa on hyvät pölysuodattimet. Myöskään voimakkaita pesukemikaaleja ei kannata käyttää ilman suojaimia, ja myös tuuletus pitää muistaa tehdä huolella.

Lindström kannustaa viljelijöitä hakeutumaan lääkäriin herkästi, jos yhtään epäilee allergian tai astman mahdollisuutta, olipa oireena sitten valuva nenä, hengenahdistus tai ihottuma.

”Turhan usein käy niin, että viljelijä tulee tutkimuksiin vasta, kun esimerkiksi astma on jo vaikealla tasolla. Siinä vaiheessa tautia ei enää välttämättä saada millään hoidolla täysin paranemaan.”

Jos ammattinuha tai ammattiastma todetaan, altistumista vaivan aiheuttajalle ei saisi altistua enää yhtään enempää kuin on pakko. Kaikissa vaivaa aiheuttavissa työvaiheissa pitäisi käyttää moottoroitua hengityssuojainta.

Lindström huomauttaa, että monen muun ammattiryhmän kohdalla esimerkiksi vakuutusyhtiön on helpompi tukea henkilön kouluttautumista uuteen ammattiin. Viljelijöiden on kuitenkin yleensä hankala luopua työstään.

”Usein koko perheen elanto on kiinni siinä tilassa. Viljelijän kannattaakin pitää terveydestään huolta, sillä hän ei ole yrityksessään välttämättä korvattavissa.”

• 1. Vähennä altistusta eläinten, rehujen ja viljan aiheuttamalle pölylle.
• 2. Esimerkiksi lietekaivojen tyhjennys ja voimakkaiden pesukemikaalien käyttö kannattaa tehdä vain riittävällä hengityssuojaimella varustautuneena.
• 3. Riittävästä ilmanvaihdosta on syytä huolehtia, jotta allergeeneille altistuminen vähenee.
• 4. Tutkimuksiin on syytä hakeutua heti, jos havaitsee työhön liittyvää nuhaa, yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkunoita tai painon tunnetta rinnalla.
• Lähde: Irmeli Lindströmin haastattelu