Suomessa esiintyi todennäköisesti viime syksynäkin Schmallenberg-virusta, ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz sanoo. Jos märehtijät saivat sen herkässä tiineysvaiheessa, virus saattaa aiheuttaa luomisia tai talvella ja keväällä syntyvien karitsojen ja vasikoiden epämuodostumia.
Tautia havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran kesällä 2012.
Virus tarttuu märehtijästä toiseen verta imevien hyönteisten, erityisesti polttiaisten välityksellä. Tartunta leviää kesällä ja alkusyksystä, jolloin virusta levittävät hyönteiset ovat aktiivisia.
Suurin osa tartunnoista on oireettomia. Ikävin oire ovat luomiset ja sikiön epämuodostumat. Niitä todettiin Suomessakin vuosi sitten.
Kun eläin kerran saa tartunnan, se saa pitkäaikaisen suojan virusta vastaan.
Suomessa ei ole tutkittu Schmallenberg-vasta-ainetasojen muutoksia niin systemaattisesti, että pystyttäisiin sanomaan, ovatko tartunnat peräisin vuodelta 2012 vai 2013, Nauholz kertoo.
Ruotsissa asiaa on selvitetty, ja siellä virusta todettiin olleen liikenteessä myös viime syksynä. ”Hyvin todennäköisesti tilanne oli sama myös meillä.”
Pohjoismaissa virus ei ole aiheuttanut dramaattisia menetyksiä, vaan lähinnä ongelmia yksittäisille eläimille, Nauholz kertoo.
Isoimmat menetykset koettiin Saksassa ja Hollannissa, jonne virus iski ensimmäisenä Euroopassa. ”Se näyttää menettäneen puhtiaan pohjoisemmas levitessään.”
SATU LEHTONEN