Rikkakasvien torjunta epäonnistui monin paikoin – syy torjunnan ajoituksessa ja sääolosuhteissa

Rikkakasveja on näkynyt tänä vuonna pelloilla paikoin tavanomaista enemmän.

MTK:n vilja-asiamies Max Schulman toteaa, että syy rikkakasvien runsauteen on sääolosuhteiden lisäksi myös rikkatorjunnan huonossa ajoituksessa.

”Keväällä rikkakasvitorjunta tehtiin suhteellisen aikaisessa vaiheessa, jolloin maassa vielä riitti kosteutta ja ilmat olivat viileät. Rikat eivät siinä vaiheessa vielä olleet lähteneet kasvuun”, Schulman toteaa.

Pelto-ohdake on monivuotinen ongelmallinen rikkakasvi.  Kuva: Fanny Niittymaa

Touko-kesäkuun kuivuudessa kasvustot pensoivat huonosti. Juhannuksen jälkeisten sateiden myötä rikkakasvit lähtivät kasvamaan vauhdilla ja niillä oli tilaa kasvaa, kun vilja jäi harvaksi.

”Sateiden tullessa kuitenkin nähtiin jo, että sato on jäämässä kuivuuden vuoksi heikoksi, eli uutta rikkatorjuntakierrosta ei kannata lähteä tekemään, jotta tappiot ovat pienemmät”, Schulman kertoo.

Samaan aikaan monin paikoin viljat olivat jo tähkällä, jolloin rikkatorjuntaa ei enää voi tehdä.

”Jälleen kerran kasvukauden sää oli sellainen, että kasvinsuojelutoimenpiteiden aikaan rikat eivät olleet hereillä, ja kun ne lähtivät kasvuun, niitä ei voi enää torjua.”

Schulman kuitenkin toteaa, että nykypuimureilla suurin osa saadaan puitua, vaikka rikkoja olisi paljonkin.

”Ärräpäitä voi tulla puitaessa, mutta puimuri puhdistaa suurimmat rikat kyllä pois.”

Jotkut viljelijät ovat torjuneet rikkoja kahteen otteeseen. Schulman pohtii, saadaankohan kahteen kertaan tehdystä torjunnasta edes kustannuksia takaisin.

”Viljelijät tekevät rikkatorjuntapäätöksensä kukkaron ja sään antaessa myöten.”

Itsekin viljelevä Schulman on kuitenkin toiveikas ensi vuoden suhteen.

”Omatkin peltoni näyttävät tällä hetkellä luomupelloilta, vaikka ovat tavanomaisessa tuotannossa, koska en päässyt torjumaan rikkoja oikeaan aikaan. Ensi vuonna sitten paremmin”, Schulman naurahtaa.