Kananmunien hinta on Suomessa naapurimaita jäljessä – pula munista on muissa maissa nostanut hintoja, mutta osin syy löytyy tilastointitavasta

Kananmunien tilastoidut myyntihinnat pakkaamoilta vähittäiskauppaan ovat Suomessa naapurimaita matalammat.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja EU:n tilastoista selviää, että esimerkiksi viikolla 13 keskimääräinen pakkaamojen saama hinta oli Suomessa 2,09 euroa kilolta. Samalla viikolla Ruotsissa hinta oli 2,43 euroa, Virossa 2,76 euroa ja Saksassa 2,62 euroa kilolta.

Kantar Agrin kokoamista pitkistä aikasarjoista nähdään, että koko viime vuoden ajan pakkaamoiden keskimääräinen hinta oli Suomessa 2,10 euron paikkeilla.

Lähes koko viime vuoden Ruotsissa, Virossa ja Saksassa hinta oli Suomea korkeampi. Ainoastaan hetkellisesti viime kesänä Saksassa hinta on ollut matalampi.

Virossa hinta oli viime vuoden lopulla noin 2,10 euroa, mutta nousi sen jälkeen vauhdilla nykyisiin lukemiin.

Osittain hintaerot johtuvat tilastoinnista. Tilastohinnat ovat keskiarvoja kaikista pakkaamoilta kauppoihin myydyistä munista eivätkä huomioi eri tuotantomuotojen osuutta eri maissa.

Ruotsissa luomumunien osuus tuotannosta on 16–17 prosenttia. Suomessa osuus on noin kuusi prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Matti Nyfors Munaxilta.

Suomessa virikehäkeissä tuotetaan noin 20 prosenttia munista, kun Ruotsissa osuus on lähellä nollaa.

Saksassa luomun ja ulkomunien osuus on yhteensä noin 45 prosenttia. Suomessa noin yhdeksän prosenttia.

Suomessa lähes 70 prosenttia tuotannosta on lattiamunia.

Suomessa luomun osuus on noin kuusi prosenttia kananmunien kokonaistuotannosta. Kuva: Sanne Katainen

Hintaerojen takana on eroja maiden sisällä olevissa tilanteissa, kertoo toimitusjohtaja Juha-Petri Jokinen Dava Foods Finlandista. Yhtiö myy munia muun muassa Kultamuna-merkillä.

Suomessa kuluttaja suosii kotimaisia munia, eikä kaupan hyllyssä ole tuontikuorimunia ollenkaan. Sama oman maan tuotannon suosiminen on yleistä myös muissa maissa, Jokinen kertoo.

Virossa, Saksassa ja Ruotsissa ei ole tällä hetkellä tarpeeksi omaa tuotantoa kysyntään nähden. Eli näissä korkeamman hinnan maissa on tarjonnassa niukkuutta.

Suomessa munien omavaraisuusaste on Kantar Agrin mukaan noin 117 prosenttia.

Virossa noin puolet kulutuksesta on tuontimunia, Jokinen sanoo. Virolainen kananmuna on siellä korkean arvon premium-tuote ja tuonti on halpa vaihtoehto.

Jos Suomesta viedään munia Viroon, kilpaillaan silloin hinnoissa esimerkiksi puolalaisten ja ukrainalaisten tuontimunien kanssa.

Ruotsissa munamarkkinaan on vaikuttanut salmonella yhdellä jättimäisellä tilalla.

Viime vuoden lopulla Ruotsin suurin kananmunantuottaja, CA Cedergren, joutui lopettamaan kaikki kanansa salmonellan takia.

Ennen salmonellan löytymistä yrityksellä oli noin 1,5 miljoonaa munivaa kanaa ja se vastasi yksin noin 20 prosentista Ruotsin munien tuotannosta. Yhteensä koko Ruotsissa on noin kahdeksan miljoonaa munivaa kanaa.

Tietojemme mukaan salmonellasaneeraus olisi CA Cedergrenillä valmis, Jokinen kertoo.

Vuonna 2021 samalla tilalla oli lintuinfluenssa.

Kun maassa on niukkuutta kananmunista, maailmanmarkkinoiden heilahtelut vaikuttavat hintatasoon herkemmin kuin Suomessa.

Hintojen kohoamista maailmanmarkkinoilla on viime vuosina aiheuttanut Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan. Rehujen ja energian kallistuminen siirtyi munien spot-hintoihin, Jokinen kertoo.

Samaan aikaan Euroopassa lintuinfluenssa levisi munituskanaloissa. Se vähensi tuotantoa ja siten nosti hintoja.

Yhdysvallat on aiemmin tuonut huomattavasti munia Eurooppaan. Yhdysvalloissa lintuinfluenssa on ollut vielä Eurooppaa pahempi ja se on vähentänyt kauppaa Eurooppaan, Jokinen sanoo.

Monessa maassa taudin takia lintuja lopetettiin ja korkeiden kustannusten takia haudontoja oli aiempaa vähemmän. Vaikka tilanne on osittain normalisoitunut, niukkuus munista jatkuu siten useissa maissa edelleen.

Suomessa tuotetuista kananmunista meni viime vuonna 17 prosenttia vientiin.

Kantar Agrin mukaan munien kilomääräinen vienti laski edellisestä vuodesta, mutta euromääräisesti vienti kasvoi parempien hintojen myötä.

Dava Foods vie munia pääasiassa jalosteina ammattikeittiöille sekä jonkin verran raaka-aineita elintarviketeollisuuteen, ei muiden maiden vähittäiskauppoihin. Viennissä viejä maksaa rahdin.