

Maatalouskoneiden kokonaismarkkina on ollut laskussa jo useita vuosia.
Turun Konekeskuksen liiketoimintajohtaja Anders Vahtolan arvion mukaan markkina on pienentynyt vuodesta 2023 noin kolmanneksen. Samalla asiakkaiden määrä vähenee ja toiminta-alueet kasvavat.
Hankkijan konekaupan myyntijohtaja Mika Kyyhkynen sanoo konekaupan kokonaismarkkinan laskeneen parin vuoden aikana useamman kymmenen prosenttia.
Uusien koneiden kauppa on hidastunut, mutta vaihtokoneiden kysyntä on pysynyt vahvana, sanoo Vahtola.
Hankkijan Kyyhkysen mukaan vaihtelu on suurta eri koneryhmien välillä ja vaihtokonekauppa on jopa kasvanut tiettyjen koneiden osalta.
Hankkijan puimuri- ja ajosilppurimyynti on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin ja jollain alueilla myynti on jopa kasvanut merkittävästi edellisistä vuosista, sanoo Kyyhkynen.
Tänä vuonna tehtiin yllättävän suuriakin koneinvestointeja nopealla aikataululla.
“Ollaan oltu jo omalla puimurilla puimassa, kun on tullut ajatus, että nyt vaihdetaan puimuri”, Kyyhkynen kuvailee tilannetta.
Samaa ilmiötä on nähty myös heinäkoneissa. Koneita kysytään sesongin aikana, jolloin haluttuja malleja ei välttämättä enää löydy varastosta.
”Kokonaismarkkinan laskun myötä konekauppiailla ei ole enää mahdollista tilata tulevalle sesongille uusia koneita myyntivarastoon entiseen malliin. Siksi olisi sekä ostajan että myyjän kannalta parempi, että tulevat koneinvestoinnit suunniteltaisiin ja päätettäisiin konemyyjän kanssa jo nyt syksyllä”, Kyyhkynen neuvoo.
Investoinnit painottuvat tällä hetkellä karjatiloille. Karjatiloilla investoidaan erityisesti suuriin traktoreihin ja nurmikoneisiin, sanoo Vahtola.
Maatalous Meriläisen Lahden viljakaupan asiakkuusvastaava Santeri Nousjoki on huomannut, että jo akuuteista tarpeista aletaan tinkimään viljatiloilla. Myös koneiden käyttöikää pyritään pidentämään.
”Koneissa alkaa olla korjausvelkaa ja ikääntymistä”, hän sanoo.
Nousjoen mukaan koneiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti samaan aikaan, kun viljatilojen tulokehitys on heikentynyt. Hän muistuttaa maatalouden vahvasta polarisoitumisesta.
”Osalla menee hyvin, mutta velkaantuneemmilla tiloilla rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa.”
Vilja-Suomessa kysyntää on Nousjoen mukaan silti edelleen esimerkiksi kylvökoneille ja muokkauskalustolle.
Vahtolan mukaan viljatiloilla investointipäätöksiä ohjaa ennen kaikkea kustannusten pienentäminen. Täsmäviljelyteknologia kiinnostaa erityisesti lannoitteiden ja polttoaineen kallistumisen vuoksi.
Vahtola nostaa esimerkiksi satelliittiohjatut täsmälevittimet, joilla lannoitetta voidaan annostella pellon kasvukunnon mukaan.
Kyse ei hänen mukaansa ole enää sadon maksimoinnista vaan kustannusten leikkaamisesta.
Vahtola sanoo, että polttoaineen hinnan nousu näkyy myös kiinnostuksena kevyempiin muokkausmenetelmiin.
”Polttoaineen hinnan nousu näkyy kiinnostuksena kevyempiin muokkausmenetelmiin.”
John Deereä myyvän Witraktorin messuosastolla odottaa asiakkaita kourallinen asiantuntijoita. Paikalla on teltta, mutta vetonaulana ei ole isoa työkonetta tai traktoria, vain tietokone. Se kielii, että maatalousteknologia on siirtymässä nopeasti datan ja pilvipalveluiden aikakauteen, kuten viereisen osaston Vahtola kuvailee.
Witraktorin myyntiryhmäpäällikkö Tommi Kyynäräinen sanoo, että täsmäviljelylaitteistot ja uudet mallisarjat kiinnostavat. John Deere tiedotti kattavista päivityksistä 6M-, 6R- ja 8R-sarjoihinsa vuodelle 2027. Päivityksiä on tulossa erityisesti täsmäviljelytoimintoihin.
Uutta aikakautta edustaa Hankkijan valikoimista löytyvä Agxeed-robottitraktori. Mika Kyyhkysen mukaan erityisesti oppilaitokset ovat olleet kiinnostuneita siitä, mutta tarjouksia on tehty myös viljelijäasiakkaille.
Yhtään kauppaa ei silti vielä ole kätelty.
”Tiedettiin, että jonkunhan tämä peli on avattava, ja ajattelimme, että se on Hankkijan rooli”, Kyyhkynen sanoo.
”Robottitraktoreiden yleistyminen Suomessa vie kuitenkin aikaa.”
Hän ei kuitenkaan usko, että suomalaiset maatalousyrittäjät pelkäisivät tekniikkaa tai automaatiota.
”Se on kumminkin aika arvokas investointi”, Kyyhkynen summaa.