
Lintuinfluenssa ei ole Tanskalle tautitapausten määriä tarkasteltaessa yhtä paha asia kuin esimerkiksi Saksalle tai Hollannille. Pienelle mutta erittäin vientivetoiselle maalle tauti on kuitenkin iso ongelma.
Tanska vie valtavia määriä broilerinlihaa, ja taudin toteamisen jälkeen vienti EU:n ulkopuolisiin maihin pysähtyy, totesi Danish Agriculture and Food Council -järjestön asiantuntija Mie Nielsen Blom. Hän kertoi maansa lintuinfluenssatilanteessa Suojaa SiKana-hankkeen webinaarissa 17.5.
Kun siipikarjatilalla herää epäily lintuinfluenssasta, eläinlääkäri kutsutaan paikalle nopeasti. Tämä ottaa näytteet, ja ne lähtevät poliisisaattueessa tai helikopterilla kohti laboratorioita. Tulokset saadaan yleensä vuorokauden kuluessa, Nielsen Blom kertoi.
”Viranomaiset ottavat tilan haltuunsa. On kuin paikalle tulisi pieni armeija, eikä tuottajalla ole tilanteessa mitään sananvaltaa”, Nielsen Blom kuvaili.
Mikäli kyse on korkeapatogeenisestä eli suurta kuolleisuutta aiheuttavasta lintuinfluenssaviruksesta, voimaan astuvat EU-määräykset. Niiden mukaan muun muassa tautitilan ympärille perustetaan rajoitusvyöhykkeet, joiden sisällä ja sieltä pois lintujen, siipikarjanlihan ja munien kuljettamista rajoitetaan.
Viranomaiset ottavat tilan haltuunsa. On kuin paikalle tulisi pieni armeija eikä tuottajalla ole tilanteessa mitään sananvaltaa.
Kaikki tautitilan linnut tapetaan ja hävitetään. Viranomaisten johdolla tuotantotilat pestään ja desinfioidaan.
Kuten Suomessa myös Tanskassa valtio korvaa tilalla taudin takia tapetut linnut. Mikään taho ei korvaa sitä, jos tuottajalla on muualla sijaitsevassa kasvattamossa nuorikkoja, mutta rajoitusten aikana niitä ei saa ottaa tilalla vastaan.
Hänelle ei myöskään korvata sitä, että tilat on pidettävä viikkoja tyhjinä ennen kuin sinne voi ottaa uusia lintuja, Nielsen Blom kertoi. Myöskään taudilta säästyneet mutta rajoitusvyöhykkeen sisäpuolella olevat tilat eivät saa mitään korvauksia valtiolta.
Tanskassa ei ole vakuutusyhtiötä, joka tarjoaisi tuotannonkeskeytysvakuutuksia tai vastaavia, Nielsen Blom kertoi. Moni tanskalainen siipikarjatuottaja ottaakin vakuutuksen saksalaiselta Examinalta, joka myy liiketappiovakuutuksia myös tanskalaisille siipikarjankasvattajille.
Tanska sijaitsee muuttolintujen reitin varrella, ja lintuinfluenssatilanne pahenee vuosi vuodelta. Vuonna 2019 korkeapatogeenisiä tautitapauksia oli vain kolme ja seuraavana vuonna jo 93.
Viime vuonna tapauksia oli 333 ja tämän vuoden alkupuolella 74. Koko vuosi tulee olemaan arvioiden mukaan vähintään yhtä paha kuin edellinen, Nielsen Blom kertoi.
Suurimmassa kanalassa, johon korkeapatogeeninen H5N8-tyypin lintuinfluenssa viime vuonna iski, oli 100 000 lintua.
Kuten Suomessa myös Tanskassa siipikarja on pidettävä sisällä osan aikaa vuodesta. 1.11.2021 alkanut ulkonapitokielto päättyi Tanskassa 4.5.
Sisällä pitäminen aiheuttaa tulonmenetyksiä tuottajille, jotka ovat joko luomussa tai pitävät free range eli vapaasti ulkoilevia lintuja.
Luomukanojen pitäisi saada viettää ulkona puolet elinajastaan ja free range kanojenkin 16 viikkoa elämästään, Nielsen Blomn kertoi. Erityisesti jälkimmäiselle tuotantosuunnalle ulkonapitokielto voi tulla huonoon aikaan, jos ottaa uuden parven niin, ettei se pääse ulos ollenkaan.
Munista tulee statukseltaan tavanomaisia, joten niitä ei voi myydä kuluttajille luomuna tai free range -munina. Tuottaja joutuu kuitenkin noudattamaan kaikkia muita luomu- ja free range -säädöksiä, joten hänelle koituu tappiota.
Nielsen Blom korosti monta kertaa esityksensä aikana, että tuottaja kyllä tietävät, miten vakavasta taudista lintuinfluenssasa on kyse. Sitä torjutaan monin eri tavoin, ja tuottajat, järjestöt ja viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä koko ajan.
Mia Nielsen Blomin esitys Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa siipikarjassa - Tanskan kokemuksia vakavasta eläintaudista on suojaa SiKana-hankkeen verkkosivuilla.
Lue myös:
Siipikarjan ulkonapitokielto päättyy 31.5. ‒ lintuinfluenssa vaanii lintuja edelleen
Broilertuottaja voi antaa ilmaisen asiantuntijan arvioida tilansa tautisuojauksen onnistumisen