"Tämä on tällainen viha-rakkaussuhde rypsin kanssa" – Lämpö antoi kevätrypsille kasvusysäyksen Kyrönjoen varrella

Rypsi on saanut noin viiden sentin pituiset juuret parissa viikossa. 

Kevätkynnön jälkeen raskas, savea sisältävä maa oli äestyksen jälkeen melko kokkareinen, mutta Timo Kauppila onnistui kylvön ajoituksessa toisen lämpöjakson alkuun toukokuussa. Ensimmäisen lämpöjakson päättäneet kylmät sateet olisivat olleet katastrofi kylvölle, ellei pellolle olisi päästy ajoissa, arvioi Kauppila.

"Viisi päivää olisi hyvä olla lämmintä kylvön jälkeen, jotta rypsi ehtii kunnialla pintaan. Yleensä laitan siementä kuusi kiloa hehtaarille, nyt meni seitsemän. Liian harvaksi ei voi jättää, jos tulee itämisessä ongelmia", Kauppila sanoo.

Kauppila on viljellyt öljykasveja 32 hehtaarin tilallaan vaihtelevasti vuodesta 1994 asti. Kasvukausia rypsille ja rapsille on kertynyt parisenkymmentä. Syysrapsiakin on pelloilla kokeiltu, mutta yleensä vähemmän mairittelevin tuloksin.

"Rypsiä on tänä vuonna alle kymmenen hehtaaria – se on hyvä esikasvi kaikille viljoille, siinä suurin syy viljellä sitä. Rypsin puintiaika sopii paremmin myös työvuoroihin."

Viime vuonna hehtaarilta satoa kertyi 2 500 kiloa, mitä Kauppila pitää kohtalaisena. Jos tulos jää alle 2 000 kilon, kasvukautta ei voi luonnehtia millään mittarein hyväksi.

"Tämähän on paljolti säistäkin kiinni – ja jopa tuurista. Viime vuonna ohran sato jäi jopa alle rypsin huonoimmilla lohkoilla erikoisen kasvukauden takia, kun kesäkuun hellejaksossa ohran kasvu tyrehtyi."

Tästä eteenpäin kasvusto on viljelijän tarkassa seurannassa, jotta kirpat tai rapsikuoriaiset ehdi tehdä sille tuhojaan. Ruiskutuskertoja riittää heinäkuulle asti, mutta se on pakko tehdä, vaikka aineet eivät aina tahdo tepsiä.

"Yleensä nuppuvaiheessa kuoriaiset ovat heti päällä."

Lue lisää:

Öljykasvien hyvä hinta kannustaa viljelyyn – hintaa laskevia eriä ei ole ennen ensi vuotta tulossa markkinoille