Joka kolmas kasvinviljelijä pitää tilansa kannattavuutta heikkona ja lähes yhtä moni näkee sen heikkenevän lähivuosina.
Heikko kannattavuus heijastuu myös tilan kehittämiseen. Investoinnit ovat olleet viime vuosina vähäisiä.
”Viljatilat ovat pystyneet kehittämään toimintaansa ja kasvattamaan liikevaihtoaan heikommin kuin kotieläintilat”, toteaa palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria Keskusten liitosta.
Peltonen esitteli lehdistölle viime viikolla tuloksia, joita neuvontajärjestö sai selvittäessään maaliskuussa kasvinviljelytilojen näkemyksiä omasta tulevaisuudestaan.
Kyselyyn vastasi 300 kasvinviljelytilaa. Lisäksi samoihin kysymyksiin vastasi 30 Pro Agrian omaa kasvintuotannon asiantuntijaa.
Monilla tiloilla koetaan, että lähes kaikki keinot liikevaihdon lisäämiseen on jo käytetty.
Pro Agrian kyselyn mukaan kasvintuotantotilat kokevat kehittämisen esteeksi muun muassa lisämaan kalleuden.
”Kilpailu vuokramaista on kovaa ja yleensä kotieläintilat tarjoavat enemmän vuokraa ja nostavat vuokratason kasvitilan ulottumattomiin. Se huonontaa selkeästi kasvitilan kannattavuutta ja synkentää tulevaisuuden näkymiä”, totesi eräs 300:sta kyselyyn vastanneesta viljelijästä.
Lisämaan hankinta joko ostamalla tai vuokraamalla oli toiseksi tärkein keinoista, joilla tilojen liikevaihtoa voisi viljelijöiden mielestä parantaa. Sitä piti tärkeänä lähes joka toinen vastaajista.
Suunnilleen yhtä moni piti maan kalleutta tilan kehittämisen esteenä.
Muita tilan kehittämisen esteitä ovat tuotantopanosten hintojen nousu ja tuotteiden alhainen markkinahinta.
Kun tiloilta kysyttiin keinoja, joilla tuotantoa ja liikevaihtoa voisi lisätä, kaksi kolmannesta vastaajista näki tärkeimmäksi keinoksi satotason parantamisen.
Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden ja kasvintuotannon asiantuntijoiden näkemykset tilojen kehittämistarpeista ja kohteista eivät kaikilta osin olleet edes lähellä toisiaan.
Asiantuntijat näkivät yhtenä kehittämiskohteena sadon myynti- ja markkinatietouden parantamisen.
Viljelijöistä sitä piti tärkeänä vain viitisenkymmentä 300:sta.
Yhdeksi pahimmista tilan kehittämisen esteistä asiantuntijat katsoivat puutteet osaamisen ja tilan johtamisen kehittämisessä.
Viljelijöistä näin ajatteli alle 10.
Peltosen mukaan tilan johtamisella tarkoitetaan sitä, että viljelijän toiminta on suunnitelmallista.
Asioita osataan ajatella pitkällä tähtäimellä. Omat tavoitteet tunnetaan ja niiden mukaan toimitaan.
”Hyvin johdetulla tilalla osataan tehdä nopeitakin ratkaisuja.”
Miksi sitten tiloilla johtamistaidoille annetaan niin vähän arvoa, jos asiantuntijat pitävät sitä tärkeänä?
”Tilan ulkopuolelta tällaiset asiat on ehkä helpompi tunnistaa”, Peltonen pohtii.
JUHANI REKU