Lappilainen luomuvillan tuottaja Johanna Alamikkotervo: "Suomen villaketjuun mahtuisi lisää toimijoita"

Ilmastokeskustelu ja kuluttajien tietoisuus valintojensa vaikutuksista siivittää kotimaisen villan menekkiä.

"Kysyntä kasvaa koko ajan, vaikka emme lisää markkinointia. Villaan liittyy monia ominaisuuksia, jotka ovat nyt pinnalla", Johanna Alamikkotervo Vanhalan lammastilalta Tervolasta kertoo.

Tila jalostaa vuosittain satoja kiloja omien luomusuomenlampaiden villaa langoiksi ja valmiiksi tuotteiksi, pääasiassa neuleiksi.

Villalankojen kovan menekin vuoksi jonot Suomen harvoissa kehräämöissä kasvavat, mikä vaikuttaa osin myös Vanhalan lammastilan tuotteiden saatavuuteen.

"Tietyn värisiä villahousuja voi joutua odottamaan jonkin aikaa."

Villaketjussa olisi nyt tilaa myös uusille toimijoille, arvioi alaa pitkään läheltä seurannut Alamikkotervo.

"Ei siitä ainakaan haittaa olisi, että pesua ja kehruuta sekä esimerkiksi vaatteita tekisi nykyistä useampi toimija. Näin kotimaista villaa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin sen kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin."

Kaikkien lammastilojen tuottama villa ei vieläkään päädy jalostettavaksi. Tarjonta paranisi Alamikkotervon mukaan varmasti tuottajien saamaa hintaa nostamalla. Se taas vaatii brändättyjä tuotteita, jotka eivät kilpaile maailman markkinoiden halpatuotannon kanssa.

"Tuotteeksi jalostettuna villa voi olla hyvin eriarvoista kuin teollisuuteen myytynä raakavillana."

Vanhalan lammastilalla villan merkitys on aina ollut suuri. Tila käyttää kaiken 150 uuhen lammastilalla tuotetun villan itse. Pieni osa myydään lankoina, suurin osa jalostetaan valmiiksi tuotteiksi perhepiirissä.

"Villan ja taljojen kautta saatavat tulot tilalle ovat noin kaksinkertaiset lihatuloihin verrattuna", Alamikkotervo sanoo.

Hän on huomannut, että villa kiinnostaa yhä enemmän myös vaatteiden raaka-aineena. "Uusiutuvana ja ekologisena se on selvästi vallannut alaa esimerkiksi fleeceltä."

Lue myös: Suomalaisella villalla suursuosio – Pirtin Kehräämölle ennätysvuosi